Mikään muu maa maailmassa ei pysty Suomen pätevämmin osoittamaan riistakantojensa runsautta ja saalismäärää, totesi Riista- ja kalatalouden (RKTL) tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Harto Lindén riistapäivillä Tampereella keskiviikkona. Osaamisen takana on riistakolmiolaskentojen runsas ja jokavuotinen aineisto. Riistapäivien yhtenä aiheena olivat riistakolmiot.
Riistakolmio on tasakylkisen kolmion muotoinen reitti maastossa, ja kolmion yhden sivun pituus on neljä kilometriä. Kolmioiden avulla arvioidaan riistaeläinten esiintymistiheyttä neliökilometriä kohti.
Lindén nimesi riistakolmiolaskennat riistantutkimuksen tärkeimmäksi tieteenteon aineistolähteeksi. Riistantutkimuksen lisäksi muukin suomalainen eläintiede ja ekologia hyödyntää riistakolmioita.
Laskennoista tutkijat saavat kiittää suomalaisia metsästäjiä. Vuonna 1995 metsästäjäorganisaatiossa tehty selvitys paljasti riistalaskentoihin liittyvän vapaaehtoistyön vuotuiseksi määräksi noin 116 henkilötyövuotta. Tätä voi suhteuttaa vaikkapa RKTL:n riistaosaston kokoon, joka on noin 35 henkeä.
Vuosittain lasketaan tuhatkunta kolmioreittiä. Reitti lasketaan kahdesti vuodessa -- kesällä ja talvella. Talven lumijälkilaskennan päätarkoitus on selvittää noin 25 nisäkäslajin ajallista ja alueellista runsaudenvaihtelua. Kesälaskennoissa taas metsäkanalinnut ovat tärkeässä osassa. Kesän kanalintulaskennat ikä- ja sukupuolijakaumineen tarjoavat hedelmälliset mahdollisuudet populaatiodynamiikan tutkimukselle.
Lindénin mukaan ulkomailla riistakolmioaineistojen laajuutta hämmästellään, sillä suomalaistyylinen talkootyö on muualla tuntematonta.