Karhuista tehdään paljon havaintoja keväällä ja alkukesällä, jolloin luonnossa on niukasti ravintoa tarjolla ja otsot liikkuvat jopa valoisan aikaan.
Suomen riistakeskuksen mukaan karhuja ei tule houkutella ravinnolla riistakameroiden kuvattavaksi, etteivät ne totu ihmisen hajuun.
Mökkeilykauden alkaessa on syytä muistaa huolellinen jätehuolto, sillä ruuantähteet ja houkuttelevat hajut vetävät karhuja puoleensa.
Karhujen havainnointi on arkipäiväistynyt, kun liiketunnistimella toimivat riistakamerat ovat yleistyneet. Karhu löytää helposti metsään viedyt houkutussyötit ja miehittämättömien kameroiden eteen onkin viime vuosina kävellyt satoja karhuja ympäri Suomea. Haaskanpito on luvanvaraista ja säädeltyä myös syöttien osalta.
- Karhu on oppivainen eläin ja yhdistää nopeasti helpon ravinnon ihmisen hajuun, jolloin sen ihmisarkuus vähenee. Karhua ei tule missään olosuhteissa totuttaa ihmisen hajuun tai kesyttää, Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta korostaa.
Karhuja joudutaan karkottamaan
Uteliaasti tai välinpitämättömästi ihmistä kohtaan käyttäytyviä karhuja joudutaan toisinaan karkottamaan asutuksen tai eläinsuojien liepeiltä ihmisarkuuden säilyttämiseksi. Poliisin apuna karkotustehtävissä toimii riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä suurriistavirka-apuorganisaatio (SRVA).
SRVA-organisaation koulutetut metsästäjät ovat tottuneita toimimaan karhun kanssa. Heillä on käytössä koiria ja karkotukseen sopivaa välineistöä.
Karhukantaa arvioidaan lähinnä tehtyjen pentuehavaintojen perusteella. Siksi on tärkeää, että kaikki pentueita koskevat havainnot ilmoitetaan petoyhdyshenkilöille.
Luonnonvarakeskuksen tuoreen kanta-arvion mukaan Suomessa elää 1710–1840 vuotta vanhempaa karhua.