Raahe Uusi riista-aita valtatie 8:lla Revonlahden ja Lapinkankaan välillä ei riistamiesten käsityksen mukaan poista hirviongelmaa alueella, vaan siirtää sen toiseen paikkaan eli aidan päihin. Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Tapio Järvelinin mukaan edelleen hieman keskeneräisestä riista-aidasta on muodostunut varsinainen hirvikatiska.
"Riistanhoitoyhdistyksen toimesta olemme käyneet 16 tai 17 kertaa ajamassa hirviä aitojen välistä. Lisäksi poliisit ovat käyneet siellä vähintään yhtä monta kertaa. Yhteensä hirviä on käyty hätistelemässä varmaan noin 40 kertaa, eli sillä on ollut todella työllistävä vaikutus", kertoo Järvelin.
Yli- tai alikulku
on kallis investointi
Järvelin sanoo nähneensä parhaimmillaan tiellä aitojen välissä samanaikaisesti kuusi hirveä. Hirvikolareita 16,5 kilometrin mittaisella aidatulla tieosuudella ei ole sattunut. Yksi aitojen väliin päässyt hirvi on jouduttu lopettamaan.
"Hirvet oppivat kiertämään aidan päistä tai tulevat tielle aidassa olevista aukoista. Se tulee olemaan ongelma", Järvelin sanoo.
Uuden riista-aidan päihin siirtyneen hirviongelman ratkaisi Tapio Järvelinin mukaan ekologinen riistakäytävä. Joko yli- tai alikulkuna toteutettava riistakäytävä tarjoaisi hirville ja muille eläimille selkeän reitin valtatien toiselle puolelle.
Tiehallinto on jo aloittanut konsultin avustuksella ekologisten käytävien alustavan suunnittelutyön. Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikön Keijo Kapiaisen mukaan Revonlahden ja Lapinkankaan väliltä voidaan selkeästi osoittaa muutama paikka, missä käytävää tarvittaisiin. Todennäköisin paikka riistakäytävälle sijaitsee Pernunselän kohdalla, johon se olisi maastollisesti helppo toteuttaa.
"Jos yli- tai alikulkupaikka rakennetaan tarpeeksi leveänä, niin voi olettaa, että hirvet sitä myös käyttävät. Kun kuitenkin puhutaan pikemmin kymmenien miljoonien kuin miljoonien eurojen kustannuksista, niin on aika epärealistista olettaa, että käytäviä ainakaan aivan lähiaikoina tulisi", hän pohtii.
Tapio Järvelinin mielestä paras ratkaisu olisi ollut jättää jo alunperin riista-aidan puoliväliin noin kilometrin mittainen aidaton osuus. Aukko olisi hänen mielestään sopinut parhaiten Revonnevan kohdalle, missä näkyvyys on hyvä.
Aita siirtää kolareita
eri paikkaan
Varsinaiset ongelmat Revonlahden ja Lapinkankaan välillä ajoittuivat hirvien kiivaimpaan kevätmuuttoaikaan, jolloin riista-aidan rakentaminen oli vielä pahasti kesken.
"Kun aidassa oli aukkoja mantereen puolella, mutta ei meren puolella, tiellä liikkuvien hirvien määrä nousi uskomattomiin lukemiin. Nyt tilanne on rauhoittunut, kun aukot on tukittu ja portit rakennettu", toteaa Keijo Kapiainen.
Tapio Järvelinin mukaan riista-aita ei ole vieläkään valmis. Limingan seudun riistanhoitoyhdistys on välittänyt poliisin kautta Oulun tiepiirille terveisiä, että aitojen päät olisi saatava valmiiksi ja havaitut virheet korjattua.
"Esimerkiksi Revonnevan kohdalla on ilmeisesti marjastajille tarkoitettu portti. Liekö vika suunnittelussa, mutta hirvet kulkevat siitä täyttä päätä tielle", Järvelin kertoo.
Keijo Kapiaisen mukaan riista-aitojen murheena on nimenomaan se, että ainakin alkuvaiheessa ongelmat siirtyvät aitojen päihin, kun hirvet etsivät uuden reitin tien ylitykseen. Riistapäällikön mukaan tämä oli odotettavissa myös Revonlahden ja Limingan välillä.
"Aita osin poistaa kolareita, mutta osaltaan vain siirtää niitä. Uskaltaisin sanoa, että riista-aidasta saatava kokonaishyöty ei ole mahdottoman suuri."