Psykologi Tiia Arjanteen toinen teos "Rakkauden viisi vihollista" käsittelee parisuhdetta ja perhettä riippuvuuksien näkökulmasta. Kirjan päähenkilön Tiinan mies Jussi on innokas kokkaamaan Burgundin pataa.
Jussi rupeaa lorauttelemaan ruokaan viiniä ja pian ruuanlaiton kyytipojaksi pitää saada koko tonkallinen suoraan kurkusta alas.
Tiina-vaimo katselee miehensä alkoholisoitumista raivon vallassa ja sairastuu huomaamatta itsekin läheisriippuvuuteen. Se tarkoittaa, että hän joutuu Jussin alkoholismin vangiksi.
Tiina rypee vihan ja pettymysten tunteissa päivittäin, mutta samalla salaa ja piilottelee ongelmaa.
Jussi juo jo päivittäin. Hän ahdistuu nalkuttavasta akasta ja päättää lähteä Lappiin ottamaan asioihin hieman etäisyyttä. Yökerhosta Jussi löytää Leenan. Kolmen viikon Lapin-romanssi on kostea.
Kolmannella viikolla Jussi ei enää ajele moottorikelkalla, aamut venyvät sen verran pitkiksi Leenan kanssa ja krapulat alkavat olla sen verran jyrkkiä, että niitä on pakko vähän loiventaa.
Tiina on helpottunut, kun Jussi viimein palaa kotiin. Ehkä pieni ero teki heille hyvää. Leena ei kuitenkaan unohda. Tekstiviestit sinkoilevat, eikä Jussi saa aikaiseksi hylätä Leenaa saati vaimoaan. Kerran Jussin kännykkä jää työpäiväksi kotiin ja Tiina-vaimo nappaa kännykkään tulleen tekstiviestin. Käry käy, sillä näytössä on rakkausviesti Leenalta Jussille.
Tiina ei pystynyt edes itkemään. Hän tunsi olevansa petetty, häväisty, täysin lyöty.
Mutta ei Tiinakaan ihan mikä tahansa mimmi ole. Hän tekee eron Jussille niin inhottavaksi kuin osaa. Tiina ostaa yhteisen talon itselleen ja ajaa Jussi-reppanan pois kotoaan. Jussi on niin kännissä, ettei pysty pakkaamaan, mutta Tiina auttaa.
Sitä Tiina ei tiennyt, että toisessa päässä muuttoreittiä laatikot kantoi sisälle Leena, omaan yksiöönsä.
Pian Tiina tapaa uuden miehen. Pentti on aivan ihana. Uusi mies roudaa jo hammasharjansakin Tiinan luo. Tässä vaiheessa todettakoon, että Tiinalla ja Jussilla on kaksi lasta, jotka ovat aikuisten riippuvuussotkuissa jääneet aivan yhtä olemattomalle huomiolle kuin tässäkin jutussa.
Lapset tykkäävät äidin uudesta Pentti-miehestä. Jälkikasvu asuu vuoroviikoin Tiinan ja Pentin kanssa ja vuoroviikoin isänsä Jussin luona Leenan asunnossa. Lapset kertovat, että Jussi ja Leena riitelevät paljon ja sehän on vain mannaa Tiina-äidin korville.
Tosin Pentistäkin alkaa paljastua pian kaikenlaista. Hän on mustasukkainen.
Käy myös ilmi, että hänen aiempi avioliittonsa kaatui siihen, että Pentti heilasteli toisen naisen kanssa ja että tämä nainen yritti itsemurhaakin Pentin takia.
Tiinaa alkaa pelottaa. Kaiken lisäksi hän on yhä koukussa Jussiin ja ovatpa he käyneet silloin tällöin vanhan liiton kunniaksi petipuuhissakin.
Lopulta Tiina soittaa Pentin ex-tyttöystävälle. Käy ilmi, että niin sanottu exä ja Pentti seurustelevat yhä, ja ovat koko ajan seurustelleet. Pentti on lisäksi käynyt käsiksi sekä tyttöystäväänsä että ex-vaimoonsa.
Tiina ajaa loukkaantuneena Pentin pois. Pentti ja tyttöystävä puolestaan menevät naimisiin vain erotakseen vähän myöhemmin.
Tiina on siis rakastunut ensin alkoholistiin, sitten narsistisesti persoonallisuushäiriöiseen mieheen. Kaiken kukkuraksi Tiinalle itselleenkin on alkanut glögi maistua.
Karkeasti ottaen hänellä on kaksi vaihtoehtoa:
1) Velloa läheisriippuvuudessaan hautaan saakka ja siirtää sukupolvien synkkä ketju lapsiinsakin.
2) Toipua ja samalla katkaista taakan siirtyminen seuraavalle sukupolvelle.
Kumman vaihtoehdon tässä tilanteessa sinä valitsisit?
Kursivoidut kohdat ovat otteita
Tiia Arjanteen kirjasta
"Rakkauden viisi vihollista"
(Magentum 2007).