Kansanterveyslaitos (KTL) on vetänyt tiukan linjan alaikäisten alkoholin käytön suhteen. Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osaston tutkimusprofessori Jouko Lönnqvistin mukaan alle 18-vuotiaiden tulisi pidättäytyä alkoholin käytöstä täysin, etenkin jos käyttö on toistuvaa tai runsasta.
Kansanterveys-lehti teki nuorten alkoholinkäytöstä teemaliitteen, jossa KTL:n pääjohtaja Pekka Puska, ja professorit Jouko Lönnqvist ja Jaakko Kaprio kampanjoivat liian aikaista alkoholin käyttöä vastaan.
Asian nosti esille virallinen alkoholipolitiikka, sillä valtioneuvoston hyväksymässä alkoholiohjelmassa yksi kolmesta painopistealueesta kohdistuu lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Lisäksi alkoholin kasvavan kulutuksen seurausvaikutukset ovat suomalaisen terveystyön ajankohtaisia suuria kysymyksiä.
Terveyshaittoja
ja tapaturmariski
Kansanterveyslaitoksella on haluttu kehottaa vanhempia ja muita aikuisia olemaan pidättyvämpiä ja kontrolloivampia alaikäisten alkoholinkäytön suhteen. Osa vanhemmista ostaa tai antaa jälkikasvulleen alkoholia, osa katsoo lasten runsasta ja säännöllistä kaatamista läpi sormien silkkaa välinpitämättömyyttään.
Varhaisella iällä alkavaan toistuvaan runsaaseen alkoholin käyttöön tulisi ehdottomasti puuttua sekä perheen sisäisin keinoin, että tarvittaessa myös asiantuntijoiden avulla.
Nuorten jatkuvassa kännäämisessä joukosta putoaa aina muutama vielä ongelmallisempaan ryhmään. Kansanterveyslaitoksella onkin haluttu kiinnittää huomiota päihdeongelmien kehittymiseen ja niiden terveysvaikutuksiin. Lisäksi nuorten sekoiluun liittyy usein myös suuri tapaturmariski.
Vanhempien
ilmaistava mielipiteensä
"Tässä ei ole kysymys uusmoralismista vaan järkevästä harkinnasta. Tarkoituksena on tarjota vanhemmille tiedollista pohjaa", Lönnqvist huomauttaa.
Pitkään aitiopaikalta suomalaista alkoholikulttuuria seurannut professori kertoo nuorten humalahakuisen alkoholinkäytön mukailevan aikuisten käytöstä. Nuoret etsivät aikuistumisriittejä, jollainen tupakointikin on.
Vanhemman sukupolven asettamien rajojen ylittäminen kuuluu osalle nuorista kehittymiseen. Silti vanhempien tulisi ilmaista suoraan, mitä ajattelevat lastensa viinanjuonnista.
Jos lapsille ei ole olemassa mallia tai jos mallissa tarjotaan rajatonta alkoholinkäyttöä, syntyy huolestuttavia ilmiöitä. Kuitenkin turvallisissa oloissa tapahtuva alkoholin maistaminen on oma asiansa.
Lönnqvist sanoo, ettei Kansanterveyslaitoksella ole hyvää näyttöä siitä, miten tiedottamisella voitaisiin vaikuttaa suoraan nuoriin. Hän uskoo, että viesti menisi parhaiten perille nuorten itsensä kautta.
"Toivon, että Suomessa yleistyisi nuorisokulttuuri, jossa hyvä kunto ja järkevät alkoholinkäytön tavat tulisivat yleisimmiksi ja niitä tuettaisiin. Ja ne nuoret, jotka valitsevat raittiimman vaihtoehdon, nostettaisiin esille, jolloin raitistuva nuorisokulttuuri olisi mahdollinen."
Jos kännäämiskulttuuri ei ole normi, nuorten ei tarvitse juoda ollakseen normaaleja. Lönnqvist huomauttaa, että tällaista kehitystä tapahtuu parasta aikaa muualla Euroopassa.