Riip­pu­vuus kah­lit­see ih­mi­sen­elä­mää

Ahmitko suklaata päivittäin, tarttuuko kätesi pitkäripaisen kahvaan turhan usein tai puutuuko takapuolesi kenties netin äärellä istuessa kohtuuttoman p

Ahmitko suklaata päivittäin, tarttuuko kätesi pitkäripaisen kahvaan turhan usein tai puutuuko takapuolesi kenties netin äärellä istuessa kohtuuttoman paljon. Mikäli vastaat kyllä, saatat kärsiä riippuvuudesta.

"Nykyisin riippuvuus määritellään lääketieteellisesti. Se on tilanne, jossa henkilö ei enää hallitse aineen tai asian käyttöä. Riippuvuuden kohteesta tulee osa jokapäiväistä elämää", sanoo päihderiippuvuuden hoitomuotoja tutkiva ylilääkäri Hannu Alho Kansanterveyslaitoksen Alkoholitutkimusyksiköstä.

Riippuvuus voi olla psyykkistä tai fyysistä, mutta usein ne kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi alkoholista riippuvainen on myös psyykkisellä tasolla kiinni aineessa.

Riippuvuus eli addiktio voi kehittyä lähes mihin tahansa asiaan, joka antaa nopeasti tyydytyksen tunteen. Addiktion kohteena voi olla tupakka, liikunta, pelit, internet, ruoka, suklaa, shoppailu tai mikä tahansa asia, jolla on ihmisen hyvinvoinnille haitallisia seurauksia. Toiminnasta tulee lähes pakonomaista. Ihmissuhteet kärsivät, terveys alkaa reistailla ja mikä pahinta, aidon tyydytyksen tunteen sijasta olo jää aina lopulta tyhjäksi.

Alkoholi on suomalaisten yleisin riippuvuuden kohde. Peräti joka kymmenennen arvioidaan olevan alkoholiriippuvaisia.

"Riippuvuuksissa on kysymyksessä sairaus, jossa henkilölle on kehittynyt pitkän ajan kuluessa tietty oppimismalli. Irtipääsyn vaikeutta havainnollistaa hyvin seuraava vertaus. Olet lapsena oppinut ajamaan pyörällä ja yhtäkkiä sinun pitäisikin oppia joka kerta kaatumaan istuessasi pyörän selkään. Ei kovin helppoa", Alho kuvailee.

Psyykkisillä tekijöillä on suuri merkitys eroon pääsemisessä. "Syöpäpotilas, joka on saanut morfiinia kipuihinsa ja paranee, pääsee kohtuullisen helposti aineesta eroon, koska psyykkistä riippuvuutta ei ole päässyt syntymään."

Huumeriippuvuus on Suomessa määrällisesti suhteellisen pieni ongelma, sillä vain noin 0,6 prosenttia väestöstä kärsii huumeriippuvuudesta.

Kysymyksessä on kuitenkin Alhon mukaan vakava asia, sillä huumeriippuvaiset ovat yleensä nuoria ja ilmiöön liittyy läheisesti monia haittatekijöitä, kuten rikollisuutta ja tarttuvia tauteja. Myös hormoniriippuvuus on aika tavallinen ongelma kehonrakentajien keskuudessa.

Miksi ihmisestä sitten tulee riippuvainen? "Tässä tulemme vastakkain perimän kansa. Toiset ovat herkempiä ja alttiimpia riippuvuudelle kuin toiset geneettisen perimänsä takia", Alho sanoo. Hän korostaa kuitenkin, että kenestäkään ei tule esimerkiksi alkoholistia sen takia, että suvussa on kyseistä geeniperimää. Vain alttius periytyy.

Geneettisen alttiuden lisäksi psyykkisillä tekijöillä on oma osuutensa. Masennus ja elämän kriisitilanteet näyttäisivät olevan tyypillisimpiä riippuvuuden synnylle laukaisevia tekijöitä. Huonot sosiaaliset taidot saattavat osaltaan vaikuttaa netti- tai peliriippuvuuden syntyyn.

Jo talonpoikaisjärkikin sanoo, että kaikki riippuvuuden muodot eivät ole yhtä vahingollisia. Varmasti on vaarallisempaa juoda pullo väkeviä päivässä kuin napostella suklaata. Hoitosuunnitelma onkin laadittava riippuvuuden muodon ja vaikeusasteen perusteella.

Kymmenen viime vuoden aikana riippuvuuksista on saatu paljon uutta tietoa. Nyt tiedetään, mitä aivoissa tapahtuu riippuvuuden kehittyessä. Mekanismi on sama kaikkien riippuvuuksien synnyssä. "Ihmisellä on aivoissa mielihyväalue, joka aktivoituu mielihyvää aiheuttavia aineita nautittaessa tai asioita tehdessä. Tietyt aivojen hermoradat herkistyvät ja dopamiinia alkaa kehittyä liikaa ja aivoissa syntyy pysyviä muutoksia", Alho selvittää.

Alhon tutkimukset keskittyvät lääkkeellisiin hoitoihin. Lääkehoito on osoittanut erityisen tehokkaaksi alkoholiriippuvuudesta kärsivien kohdalla. "Valitettavasti lääkehoito ei vielä Suomessa ole saanut laajalti tuulta alleen. Kuitenkin esimerkiksi Antabus on edullinen ja tehokas lääke. Kysymyksessä on yleensä vuosien hoito ja hintaa lääkitykselle tulee noin kuusi senttiä päivässä", Alho kertoo. Pelkkä lääke ei kuitenkaan riitä ja sen takia kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu yleensä ohessa psykoterapiaa.

Yksi ongelma Suomessa käytetyissä lääkehoidoissa on ollut, että annetut hoitojaksot ovat olleet Alhon mukaan aivan liian lyhyitä.

Ilmoita asiavirheestä