Löysin vanhain tavarain kaupasta teeastiaston pohjassaan teksti Made in USSR. Näitähän oli aikoinaan Neuvostoliiton berjoska-kaupat täynnä. Leiman kertoma Lomonosovin posliinitehdas jatkaa Venäjän vanhimman posliinitehtaan, 1744 perustetun Pietarin Keisarillisen Posliinitehtaan toimintaa.
Sinisellä ja kullalla käsimaalatuissa kupeissa, lautasissa ja kannuissa keimailee riikinkukko. Sehän on kuin pääsiäiskukko. Astiasto vei ajatukset pääsiäisaamun tanssivaan aurinkoon.
Ikkunoita Bysanttiin -kirjasta löysin perusteita intuitioilleni. Riikinkukko loistavine pyrstösulkineen on ollut auringon symboli jo vuosituhansia sitten Intiassa. Antiikin Kreikassa riikinkukko oli Heran temppelin pyhä lintu. Uskottiin linnun ikuisuuteen ja ettei riikinkukon liha mätäne.
Aikojen ja uskontojen saatossa riikinkukkoja alettiin pitää paratiisin asukkaina, taivaallisen ihanuuden ja kuolemattomuuden vertauskuvina. Varhaiskristillisissä, 300-luvun nikealaisissa hautamaalauksissa Turkissa riikinkukko kertoo kristityn ylösnousemustoivosta.
"Riikinkukko-aihe on kulkenut kristillisessä taiteessa vuosisatojen halki", Sirpa Vähäaho kirjoittaa artikkelissaan Ikkunoita Bysanttiin -kirjassa. Riikinkukon tapaa myös Jeesuksen syntymää ja Betlehemin syntymäluolaa esittävissä ortodoksisen kirkon kuvissa.
Kristuksen ylösnousemuksesta riikinkukko muistuttaa myös Lintulan luostarikirkon ikonostaasissa ja perinteisten käspaikkojen kuva-aiheena.
Lomonosovin posliinitehtaan taidokas posliininmaalaaja on riikinkukkokuviin tallentanut ortodoksisen kirkon säilyttämiä, ikiaikaisia kuvasymboleja.
Juttujen pohjana ovat olleet Kirja ja verkkojulkaisu:
Ikkunoita Bysanttiin. Toimittanut Ritva Toropainen. Oulun yliopiston kirjaston julkaisuja 54. Oulun yliopistopaino, Oulu 2003. 134 sivua.
Ikkunoita Bysanttiin. Verkkojulkaisu ja kuvagalleria www-sivuilla http://herkules.oulu.fi/isbn9514270606/