Sauli Kallio
Vuolijoen Kuusirannantien varressa sijaitseva yksityinen talonpoikaismuseo Riihipiha esittelee vanhaa kainuulaista pihapiiriä ja elämää ennen sähkön yleistymistä. Museoon on koottu kymmeniä vanhoja rakennuksia ja tuhansia luetteloituja esineitä.
Riihipiha näki päivänvalon 25 vuotta sitten, kun Iikka Alasalmi yhdessä vaimonsa Sinikan kanssa perusti museon kunnianosoituksena menneille raivaajasukupolville.
– Elimme silloin niin sanottua 1990-luvun lamaa, kun siirsimme pellon reunaan todellisen lama-ajan eli nälkätalven 1917–1918 muistomerkiksi vanhan 1920-luvulta peräisin olevan ladon. Tämän ladon puista on aikoinaan kiskottu pettua, Iikka Alasalmi muistelee.
Laman jatkuessa työllistämistukityöt mahdollistivat myös Alasalmen hankkeelle kaivattua aputyövoimaa. Vuosien mittaan museon rakennukset ja esineistö lisääntyivät ja nykyisin Riihipihan omistaa museosäätiö. Alueella on esillä 35 numeroitua rakennusta ja noin 4 000 luetteloitua ja valokuvattua esinettä. Suurin osa rakennuskannasta on peräisin Vuolijoelta, mutta osa on tuotu Oulusta, Kajaanista, Ristijärveltä ja Sotkamosta.
– Riihipiha poikkeaa tyypillisestä talonpoikaismuseosta siinä, että meillä on täällä myös kyläkauppa-, säästöpankki-, maatalousneuvojan toimisto- sekä suojeluskunta- ja lottamuseo, Alasalmi luettelee.
Riihipiha tunnetaan myös kesäisistä tapahtumistaan kuten Pikkujuhannuksesta. Vuolijoen perinteisestä pitäjätapahtumasta on vuosien varrella muodostunut kulttuuritapahtuma, jota on vietetty Riihipihan museoalueella nykymuodossaan kymmenkunta vuotta. Tulevana viikonloppuna järjestettävä kaksipäiväinen tapahtuma on täynnä erilaista ohjelmaa.
Lue lisää Tervareitistä 14.6.2016.
Artikkeli Riihipiha huokuu historiaa julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.