Konkurssiin menneiden Riihimäen Palloseuran ja sen Jeperos-yhtiön loppuvaiheisiin liittyi myös Riihimäen käräjäoikeuden mielestä talousrikoksia. Oikeus langetti perjantaisella kansliapäätöksellään neljä ehdollista vankeustuomiota.
Jeperos Oy:n hallituksen 49-vuotias puheenjohtaja sai pisimmän tuomion, puolitoista vuotta ehdollista. Vuosia jatkuneet kirjanpitorikokset sekä törkeä velallisen epärehellisyys johtivat myös kolmen vuoden liiketoimintakieltoon.
Miehen vaimon tuomioksi tuli vuosi ehdollista. Vaikka vuonna 1954 syntyneellä naisella ei ollut yhtiössä virallista asemaa, hänen katsottiin käyttäneen tosiasiallista määräysvaltaa -- tosin pienempää kuin miehensä.
Kaksi urheiluseuran ja yhtiön johtomiestä sai neljän ja puolen kuukauden ehdollisen tuomion kirjanpitorikoksista. Heidän osaltaan pääsyyte törkeästä velallisen epärehellisyydestä hylättiin. Käräjäoikeuden mielestä he eivät hallituspaikastaan huolimatta toimineet aktiivisesti Jeperoksessa. Hallitus ei itse asiassa kokoontunut moneen vuoteen käsittelemään taloustilannetta tai tilinpäätöstä.
Oikeus otti huomioon sen, etteivät tuomitut tavoitelleet henkilökohtaista taloudellista hyötyä.
Yhtiön konkurssipesä saa naiselta runsaan 13 300 euron korvaukset taloudellisista vahingoista, kun se oli pyytänyt yli 410 000:ta euroa. Oikeus sovitteli korvauksen samaan linjaan, mitä seura ja johtomiehet ovat maksaneet vapaaehtoisella sopimuksella.
Verorahat urheiluun
Riihimäen Palloseura meni konkurssiin vuoden 2004 lopulla. Sen jalkapallotoiminnan rahoittajaksi perustettu Jeperos kaatui jo vuonna 2000, pian sen jälkeen kun yhtiön ainoa asiakas Sinebrychoff oli lakannut tarjoamasta seuraväelle töitä.
Kyse oli mittavasta rahaliikenteestä. Esimerkiksi tilivuonna 1998--99 liikevaihto yli kuusi miljoonaa markkaa eli miljoona euroa.
Konkurssivaiheessa yhtiöllä oli 0,8 miljoonaa euroa velkaa, valtaosaltaan maksamattomia veroja ja vakuutusmaksuja.
Oikeus totesi hallituksen heikentäneen maksukykyä osakeyhtiölain vastaisesti. Jeperos siirsi Riihimäen Palloseuralle vuosien mittaan yli 0,4 miljoonaa euroa, vaikka sillä ei koskaan ollut voitonjakokelpoisia varoja. RiPS:lta ei vaadittu "lainoille" turvaavia vakuuksia.
Kirjanpito puutteellista
Maksuliikenteen selvittämistä vaikeutti se, että urheiluseura ja yhtiö laiminlöivät kirjanpitoa ja mappeja on myös kadoksissa.
Oikeuden mielestä Jeperoksessa syyllistyttiin kirjanpitorikokseen koko sen toiminnan ajan syyskuusta 1997 kesään 2000. Kassakirjanpito oli täysin pitämättä, eikä yhtään allekirjoitettua tilinpäätöstä ole löytynyt.
Riihimäen Palloseurakaan ei pitänyt kassakirjaa, vaikka Jeperokselta tulleita varoja pyöritettiin käteiskassan kautta niin, että kassatili nousi enimmillään yli 100 000 euron. Rahoilla hoidettiin muun muassa palkkoja pelaajille.
Oikeus hylkäsi osan seuraa koskeneista kirjanpitosyytteistä, koska materiaalia on saattanut kadota tilitoimiston konkurssin yhteydessä. Toisaalta ero toiminnanjohtajan ja johtokunnan jäsenen tehtävistä ei vapauttanut kirjanpitovelvollisuudesta.
