Rii­hi-sää­tiö­tä puitu kuntoon

Riihi-säätiön varapuheenjohtajan tehtävän lokakuun alussa vastaanottanut metsätutkimuslaitoksen entinen professori Erkki Lähde ei yllättynyt säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kannisen vangitsemisesta.

Kuva: Arkisto

Riihi-säätiön varapuheenjohtajan tehtävän lokakuun alussa vastaanottanut metsätutkimuslaitoksen entinen professori Erkki Lähde ei yllättynyt säätiön puheenjohtaja Toivo J. Kannisen vangitsemisesta.

"Jotain tällaista oli odotettavissa kaikkien niiden manöövereiden jälkeen, mitä asiassa on tehty. Täytyy kuitenkin muistaa, että yleensä joku on syyllinen vasta sitten, kun hänet on tuomioistuimessa tuomittu", painottaa Lähde.

Vuonna 2000 Riihi-säätiön hallituksen jäseneksi tullut Erkki Lähde vakuuttaa, että säätiön asioita on puitu kuntoon olan takaa sen jälkeen, kun Valtion asuntorahasto pyysi siltä ensimmäisiä lisäselvityksiä vuonna 2001. Esimerkiksi yhteiskassa on purettu ja kaikki taloyhtiöt ovat jo jonkin aikaa hoitaneet itsenäisesti oman taloutensa.

"Lisäksi olemme tehneet paljon kaikenlaisia pienempiä muutoksia. Nyt säätiö kykenee täyttämään hyvinkin tiukat viranomaisten vaatimukset", Lähde sanoo.

Vuodesta 1970 aina viime vuoden lopulle saakka maineikkaan uran kriittisenä metsäntutkijana ja puun puolesta puhujana tehnyt Erkki Lähde harmittelee kuohuntaa säätiön ympärillä etenkin sen takia, että se saattaa hankaloittaa säätiön peruskirjassa mainittujen tehtävien hoitamista, joista yksi keskeisimpiä ja Lähteenkin mukaantulon varmistanut on luonnonsuojelun ja puurakentamisen edistäminen.

"Katson olevani jonkinlainen asiantuntija näissä asioissa. Mielestäni Riihi-säätiö on ollut yksi parhaista tukijasäätiöistä näissä asioissa koko valtakunnassa sekä luentojen järjestäjänä että esimerkillisenä rakennuttajana. Tekemistä riittää, koska osa Lapinkin parhaasta puusta menee nyt selluksi tai paperiksi. Tämä on kansantaloudellinen häpeä. Olisi suuri vahinko, jos säätiön toiminta vaarantuisi tämän tapauksen takia", Lähde sanailee.

Muut Riihi-säätiön säädekirjassa mainitut tehtävät liittyvät ammatillisten opintojen ja biodynaamisen viljelyn edistämiseen sekä historiahankkeet. Esimerkiksi vuosien 1993-2000 tilinpäätöstietojen mukaan säätiö käytti säädekirjan mukaiseen toimintaan kaikkiaan 2,1 miljoonaa markkaa.

Ilmoita asiavirheestä