Yksi haara oululaisen Riihi-säätiön epäillystä laajasta rikosryppäästä on jätetty syyteharkintaan Oulun kihlakunnan syyttäjänvirastoon.
Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajaa Toivo J. Kannista epäillään luottamusaseman väärinkäytöstä eräiden säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden hallinnossa. Juttua tutkiva keskusrikospoliisi epäilee Kannisen ja hänen lähipiirinsä saaneen vastikkeetonta taloudellista hyötyä yhtiöiltä, joiden hallituksen puheenjohtajana hän toimi.
Talousrikossyyttäjä Heikki Arjas tekee ratkaisunsa mahdollisesti vielä tämän kuun aikana.
Jos syytekynnys ylittyy, juttu siirtyy Oulun käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Nyt syyteharkintaan edennyt osa on palapelin kokonaisuuden kannalta merkityksellinen mutta ei tärkein. Järeimmät epäilyt ovat edelleen esitutkinnassa.
Päähaara kesken
Riihi-säätiön rikostutkinnan päähaaran tutkinnan uskotaan valmistuvan vuodenvaihteen tietämissä. Epäiltyinä rikoksina tutkitaan muun muassa törkeää avustuspetosta, törkeää kavallusta, luottamusaseman väärinkäyttöä, kirjanpitorikosta ja veropetosta.
Ne liittyvät Riihi-säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden toimintaan, talojen rakennuttamiseen ja yhtiöiden hallinnointiin. Epäiltyinä on Toivo J. Kannisen lisäksi muun muassa hänen lähisukulaisiaan. Jutun tutkinnan aikana Kannisen omaisuutta on asetettu vakuustakavarikkoon noin 2,4 miljoonan euron arvosta. Summa voi vielä nousta, jos tutkinnassa esiin tulevat seikat antavat sille perusteita ja mikäli oikeus vahvistaa sen.
Liiketoiminta katkolla
Syyttäjä on hakenut Toivo J. Kanniselle myös väliaikaista liiketoimintakieltoa. Oulun käräjäoikeus käsittelee sitä näillä näkymin lokakuun puolivälissä.
Jos oikeus määrää kiellon, joutuu Kanninen luopumaan muun muassa Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajuudesta. Hän ei saa kiellon aikana osallistua minkään muunkaan yhtiön hallintoon.
Kanninen on edelleen puheenjohtajana säätiön omistaman Kiinteistö Oy Kotkakankaan hallituksessa. Muiden kiinteistöyhtiöiden hallituksen puheenjohtajuudesta hän luopui vuonna 2002 Valtion asuntorahaston (ARA) niiden toiminnasta tekemien huomautusten jälkeen.
Väliaikaiseen liiketoimintakieltoon voidaan määrätä liiketoiminnassa tehdystä rikoksesta epäilty tai syytetty, mikäli se on tarpeen vahingolliseksi katsottavan liiketoiminnan estämiseksi.
Väliaikaisen kiellon hakeminen ja määrääminen on varsin poikkeuksellinen turvaamistoimi. Se on kerrallaan voimassa puoli vuotta ja enintään yhden vuoden. Sen jälkeen kielto vanhenee ellei oikeus määrää sitä voimaan varsinaisen rikosasian yhteydessä.
Toimintaa tarkastettu
Säätiöiden toimintaa valvova Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) teki tehotarkastuksen Riihi-säätiön toimintaan elokuun lopulla. PRH halusi selvittää säätiön taloudellisen aseman ja sen toiminnan jatkomahdollisuudet.
Tarkastusta perusteltiin muun muassa sillä, että säätiölle voi aiheutua vero- ja muita seuraamuksia epäiltyjen talous- ja muiden rikosepäilyjen seurauksena.
Säätiö on saanut PRH:lta myös kirjallisen selvityspyynnön toiminnastaan. Vastausaikaa sille on annettu syyskuun kymmenenteen päivään.
PRH voi hakea oikeudelta lupaa säätiön hallituksen vaihtoon tai jopa sen koko toiminnan lakkauttamiseen. Tämä tullee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun poliisi on saanut esitutkintansa valmiiksi ja syyttäjä on tehnyt sen pohjalta oman ratkaisunsa.
Riihi-säätiön hallituksen kokoonpano vaihtui osittain elokuun alussa kun kolme sen jäsentä erosi siitä. Eron syynä oli epäluottamus hallituksen kokoonpanoon, jossa Toivo J. Kannisen lähisukulaisilla oli - ja on edelleen - vahva edustus.