Oulu Patentti- ja rekisterihallitus (Prh) puuttuu oululaisen Riihi-säätiön toimintaan. Tällä hetkellä 17 asunto-osakeyhtiön toimintaa pääasiassa pyörittävä säätiö joutuu ylijohtaja Olli Koikkalaisen mukaan ensitöikseen antamaan selvityksiä säätiöitä valvovalle Prh:lle.
"Olemme olleet asiassa yhteyksissä sekä Valtion asuntorahastoon (Ara) että keskusrikospoliisiin (Krp). Joudumme joka tapauksessa puuttumaan tilanteeseen. Jos asuntolainarahastolakia on rikottu ja Ara päättää irtisanoa lainat, tilanne on hankalampi."
"Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten vaihtaminen olisi helpompi tie, mutta kieltämättä säätiön hakeminen selvitystilaan ja selvitysmiehen asettaminen helpottaisi sekä rikospoliisin että meidän työtä. Pelkkä asunto-osakeyhtiöiden hallitusten vaihtaminen voi johtaa nimityskierteeseen säätiön hallituksen kanssa, koska asunto-osakeyhtiöissä tuntuu toimivan omat miehet ja säätiö voi täydentää hallituksia miten haluaa", toteaa Olli Koikkalainen.
Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten vaihtaminen, säätiön selvitystilaan asettaminen, selvitysmiehen asettaminen ja säätiön lakkauttaminen olisivat kaikki aikaisemmin Suomessa ennen kokemattomia toimenpiteitä. Prh on vain kerran historiansa aikana nostanut kanteen erästä toimimatonta säätiön hallitusta vastaan, mutta se peruuntui, kun hallitus erosi.
"Kummassakin menettelyssä on perusedellytyksenä se, että hallitukset ovat jatkuvasti toimineet lain ja säätiön sääntöjen vastaisesti. Lisäksi on vielä oltava erityisiä syitä tai perusteita. Onko Aran kertomus niin vahva, että oikeus suostuu vaihtamaan säätiön hallituksen tai taloyhtiöiden hallitukset. Ehkä ensimmäistä kertaa lähdemme katsomaan säätiölain toimivuutta tilanteessa, jossa jopa tarvitaan nopeitakin toimenpiteitä", pohtii Koikkalainen.
Asunto-osakeyhtiöiden hallituksessa oli viime vuoteen saakka lähinnä Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen poikia tai tyttöjä. Reilu vuosi sitten säätiö vaihtoi kaikkiin aravalainoitettuihin 15 asunto-osakeyhtiöön hallituskolmikoksi Janne Liimataisen, Timo Peltovuoren ja Martti Määtän.
"Mitään perusteita tai syytä noin rankkoihin toimenpiteisiin ei ole olemassa", sanoo Toivo J. Kanninen.
Rankempi ja tarkempi
Ara on vihdoin saanut valmiiksi vuodesta 2001 saakka vireillä olleen Riihi-säätiön ja sen kiinteistöyhtiöiden tarkastuskertomuksen. Aran johtokunta julisti sen keskiviikkona pitämässään kokouksessa salaiseksi ja päätti varata ennen 7. helmikuuta asiassa tekemäänsä lopullisia ratkaisuja Riihi-säätiön hallitukselle mahdollisuuden vastata kertomuksessa esille tuleviin asioihin.
"Tämä on hyvän hallintomenettelylain mukaista toimintaa. Raportin sisällöstä en voi muuta sanoa kuin sen, että väliaikaiseen kertomukseen verrattuna sisältö on mennyt rankempaan suuntaan. Kaiken kaikkiaan lopullinen tarkastuskertomus on yksityiskohdiltaan tarkempi ja laadukkaampi", erittelee Aran ylijohtaja Teuvo Ijäs.
Jos Riihi-säätiön hallitus ei kykene vakuuttamaan Aran johtokuntaa vastauksellaan, Ara mitä ilmeisemmin tulee irtisanomaan säätiön hallinnoimille 15 asunto-osakeyhtiölle myöntämänsä aravalainat, lakkauttaa korkotuen ja perii takaisin jo maksamansa korkotuet. "Me katsomme asioita vain asukkaiden ja kiinteistöyhtiöiden kannalta. Muut viranomaiset hoitavat oman työnsä."
"Täytyy muistaa, että kiinteistöyhtiöiden hallitukset joutuvat toimimaan osakeyhtiölain mukaan ja hallitusten jäsenillä on jopa henkilökohtainen vastuu. Myös tilintarkastajilla on oma vastuu. Lisäksi aravalainayhtiöitä voidaan myydä toisille nimetyille yleishyödyllisille yhteisöille aravalainojen hinnalla", toteaa Teuvo Ijäs.
Lakki kouraan
Väliaikaisessa kertomuksessa tuotiin esille väärinkäytöksiä, joiden yhteinen arvo nousee vähintään useisiin satoihintuhansiin euroihin. Maksamattomien verojen suuruusluokaksi tarkastajat arvioivat tuolloin 84 000 - 168 000 euroa. Rahaa on kulunut myös muun muassa Toivo J. Kannisen ja lapsien laskuttamiin korkoihin, matkoihin, ravintolalaskuihin, kuntoiluvälineisiin, moottorikelkka-ajeluihin, pääsylippuihin ja oppikirjoihin sekä tilintarkastajille myönnettyihin apurahoihin ja ulkomaan matkoihin. Kiinteistöyhtiöiden rahaliikennettä hoidettiin pitkään yhteiskassasta.
"Aran ongelma on nyt, että sen asiakkaat maksavat aravalainoja pois vastoin Aran tahtoa, koska lainat ovat korkeampia koroltaan kuin vapailla markkinoilla. Me emme ole tähän lähteneet. Siksi olisi outoa, jos Ara käyttäisi irtisanomista rangaistuskeinona. Meillä on aravalainaa vajaat viisi miljoonaa euroa. Pitää ottaa lakki kouraan ja hakea rahaa pankeista, jos lainat irtisanotaan. Rahoittaja saa varmasti omansa korkojen kera takaisin", Toivo J. Kanninen sanailee.