Oulun Liikeväen asuntosäätiö tavoittelee itselleen yleishyödyllisen yhteisön statusta saadakseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (Ara) luvan ostaa aravalainoitettuja kohteita. Riihi-säätiöltä Ara peruutti tämän statuksen vuonna 2002. Seuraava vuonna säätiön aravalainat ja korkotuet sanottiin irti.
Hakemuksen käsittely on kesken, eikä Aran pääjohtaja Hannu Rossilahti osaa sanoa milloin päätös on luvassa.
Aran päälakimies Jaana Maarit Huuhka sanoo, että päätös yleishyödylliseksi yhteisöksi nimeämisestä on tehtävä ensin. Vasta sen jälkeen voidaan käsitellä Riihi-säätiön hakemusta saada myydä Rajakylässä sijaitseva kiinteistöyhtiö Rajajoutsen asuntosäätiölle. Rajajoutsenessa on 34 asuntoa.
Säädekirjassa Liikeväen asuntosäätiön toimialaksi mainitaan muun muassa sosiaalisen asuntotoiminnan edistäminen Suomessa sekä ammatillisten opintojen ja työväen ja muun kansanperinteen tukeminen. Vastaavat toimialat löytyvät myös Riihi-säätiön säädekirjasta.
Säätiö mukana Tuiran Nätteporissa
Hakemuksessaan Aralle Liikeväen asuntosäätiö korostaa valmiuttaan vuokratalojen toimintaan, vuokraukseen, hallintaan ja omistukseen. Säätiö on osakkaana kiinteistöyhtiö Tuiran Nätteporissa. Sillä on edustaja myös yhtiön hallinnossa.
Arassa näihin "valmiuksiin" on suhtauduttu varauksellisesti. Ara onkin ilmoittanut hakijalle, että "säätiön tarkoitus on pääasiassa muuta kuin asuntojen ylläpitoa ja vuokralle tarjoamista, eikä sillä ole kokemusta taloyhtiöiden hoitamisesta". Ara on myös korostanut, että "taloudellinen vastuu vuokrataloista on huomattava".
Ei taloudellisia vaatimuksia
Arassa ei haluta kommentoida sen paremmin Liikeväen asuntosäätiön kuin Riihi-säätiönkään hallintoa. Asuntosäätiön hallituksen puheenjohtaja Eila Mosorin istuu myös Riihi-säätiön hallituksessa. Siellä on myös hänen poikansa Juha Ritola. Mosorin on Riihi-säätiön hallituksen entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen sisarpuoli.
Riihi-säätiön lakkauttamista Helsingin käräjäoikeudelta hakevalla Patentti- ja rekisterihallituksella (Prh) ei ole taloudellisia vaatimuksia.
Säännöt määräävät omaisuuden jaon
Prh:n valvontayksikön päällikkö Risto Hietanen sanoo, että mikäli säätiö lakkautettaisiin sen velat maksettaisiin ja jäljelle jäävä omaisuus jaettaisiin niin kuin säätiön säännöissä määrätään.
"Säätiöiden säädekirjoissa on yleensä maininta siitä mihin omaisuus siirretään jos säätiö lakkaa toimimasta. Jos tällaista mainintaa ei ole niin omaisuus lankeaa valtiolle", Hietanen sanoo.
Riihi-säätiön säädekirjasta tällainen maininta löytyy. Sen mukaan varat tulee luovuttaa säätiön tarkoitusta lähellä olevaan tarkoitukseen. Varallisuuden käytöstä päättää säätiön viimeinen hallitus.
Helsingin käräjäoikeuteen jätetty Riihi-säätiön lakkauttamisvaatimus on hyvin poikkeuksellinen.
Käräjöinnistä onkin odotettavissa pitkä ja hankala.
"Kyseessä on eräänlainen ennakkotapaus, ja siksi sitä tullaan varmaan käsittelemään myös korkeammissa oikeusasteissa", Hietanen arvioi.
