Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula leimaa nykyisen aluepolitiikan tehottomaksi. Se luo hänen mukaansa uusia projekteja ilman pysyvää kehitystä. Riepula peräänkuuluttaa vanhaa, valtiojohtoista aluepolitiikkaa nykyisen EU:n tavoiteohjelmien mukaisen toiminnan tilalle.
"Pelkään, että meillä on vuonna 2006 melkoiset ongelmat sylissämme, kun näemme, ettei lukuisista projekteista ole jäänyt mitään käteen. Vaikka uusia toimintatapoja on opittu, niin tulokset ovat jääneet saavuttamatta", Riepula kritisoi keskiviikkona eduskunnassa tulevaisuusvaliokunnan keskustelutilaisuudessa.
Riepulan mukaan alueille suunnattu rahoitus on hajaantunut entisestään lukuisten ohjelmien johdosta. Valtio on vetäytynyt aluekehityksen rahoittajan roolista ja päärahoittajiksi ovat tulleet EU, kunnat ja yksityissektori.
"Heikoimmat alueet on pantu itse rahoittamaan omaa aluekehitystään", Riepula totesi. Hän varoitti, että ilman valtion tasaavia toimenpiteitä markkinavetoinen aluekehitys johtaa väistämättä vauraimpien alueiden edelleen vaurastumiseen ja heikkojen heikkenemiseen.
Riepula leimasi nykyisen aluepolitiikan ajopuuteoriaan perustuvaksi trendiajatteluksi. Postmoderni usko "mahdollisuuksiin" ja ohjelmapohjaiseen kehitystyöhön ei hänen mukaansa riitä yhdenvertaisen aluekehityksen turvaamiseksi.
Haavistokin haukkui nykyisen aluepolitiikan
Tulevaisuusvaliokunnan tilaisuudessa "kokeneet ja viisaat" keskustelivat aluekehityksen haasteista. Entinen MTK:n puheenjohtaja Heikki Haavisto vahvisti, että EU:n ohjelmapohjainen aluepolitiikka sopii huonosti Suomen oloihin. Haavisto toimi ulkoministerinä Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen aikana.
Alueohjelmat ovat Haaviston mielestä hajallaan ja niiltä puuttuvat hankkeiden kokoajat. Aluepolitiikan "kolmannessa aallossa" hän ottaisi käyttöön yritystuet ja verohelpotukset turvaamaan aluekehitystä heikommin menestyvillä alueilla.
Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Martti Tiuri muistutti, että Suomi on osa globaalia maailmaa. Vanha aluepolitiikka ei hänen mukaansa enää onnistu.
Etätyössä suuri mahdollisuus
Suurin käyttämätön voimavara tulevaisuuden aluekehityksessä piilee SITRA:n yliasiamies Aatto Prihtin mukaan kasvukeskusten ulkopuolella asuvissa ihmisissä, jotka eivät aina ole tarpeeksi vaativissa tehtävissä.
Prihti kehittäisi etätyötä, perinteistä yritystoimintaa, lähialueyhteistyötä sekä maatalouden tutkimus- ja tuotekehittelyä.
Teknologiaosaamisen avulla hän parantaisi myös haja-asutusalueiden palveluita terveydenhuollossa ja opiskelussa.
Helsingin seudulla olisi kyselyjen mukaan vaikka kuinka paljon työtä, joka haluttaisiin teettää etätyönä muualla, koska osaavan työvoiman saanti kasvukeskuksiin on vaikeaa ja kallista. Paikalliset etätyöyhteisöt, Net Centerit ovat kokeilussa jo tänä syksynä.
Tietotekniikan rinnalla esimerkiksi käden taidot ovat Prihtin mielestä unohtuneet. Käden taitajat jäävät lähivuosina eläkkeelle eikä uusia osaajia ole. Taitoja ollaan nyt siirtämässä työttömille.
"Ensimmäisen kerran Helsinki ja muu Suomi eivät ole vastakkain. Myös vetureita tarvitaan. Kasvukeskusten merkitys tulee olemaan aluepolitiikalle ratkaisevan tärkeä", Prihti totesi.
Ohjelmajohtaja Tuulikki Petäjäniemi muistutti, että turvallinen, puhdas ja viihtyisä elinympäristö sekä kohtuuhintaiset asunnot riittävät perheen muuttoperusteeksi vain, jos alueelta löytyy työpaikka molemmille puolisoille.
"Kilpailua osaavasta työvoimasta ei käydä vain maakuntasarjassa tai valtakunnan tasolla. Useimmat vauraat maat kilpailevat liikkuvasta ammattityövoimasta. Usein henkilöverotuksen tasolla on valinnassa suuri merkitys", Petäjäniemi totesi.