Lapin yliopiston rehtori Esko Riepula on huolissaan suomalaisen yliopistolaitoksen suunnasta yleiseurooppalaista korkeakoulutusaluetta muodostettaessa, koska se sisältää selvän riskin koulutustasomme laskusta.
Uusi tutkintorakenne ei ole Riepulan mielestä ollutkaan sitä, miksi se markkinoitiin. Koulutuksen kehittämisessä ja tutkintojen monialaisuudessa on kuljettu päinvastaiseen suuntaan.
Myöskään monitieteisistä maisteriohjelmista ei näy enää merkkiäkään.
Perustuslain
vastainen
Lapin yliopiston lukukauden avajaisissa Rovaniemellä maanantaina puhuneen Esko Riepulan mielestä yliopisto voi olla muutoksessa mukana positiivisena vaikuttajana vain silloin kun se säilyttää oman identiteettinsä.
Riepula kyselikin, olemmeko ymmärtäneet oikein tehtävämme pitää huolta nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnista ja vaikuttaa sitä kautta Euroopan ja ihmiskunnan parhaaksi.
"Vaarana näet on, että sovellamme täällä vain muualta tuotuja oppeja tuntematta niiden taustoja ja näkemättä niiden vaikutuksia oman yhteiskuntamme kannalta. Olemmeko tässä globalisoitumisen huumassa unohtaneet, että suomalaisille sittenkin tärkeintä on pitää huolta siitä, että suomalaisilla on hyvä olla Suomessa", sanoi rehtori Riepula.
Riepula pelkää, että perustutkimuksesta on kehittymässä ns. huippuyksikköjen etuoikeus. Yliopistoihin perinteisesti kuulunut pitkäjänteinen perustutkimus on saanut väistyä lyhytjänteisen soveltavan tutkimuksen tieltä.
Pahimmillaan tästä kapea-alaistumisesta on Britannian hierarkistunut yliopistojärjestelmä, jossa 80 prosenttia keskeisistä tutkimusrahoista menee kolmelle yliopistolle, vaikka kaikki saavat kyllä kilpailla näistä varoista.
Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ranta pitää opetusministeriön esitystä opinto-oikeuden rajoittamiseksi perustuslain vastaisena.
Hänen mielestään lakimuotoilu ei vastaa perustuslain 80. pykälän vaatimusta yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien säätämisestä lailla.
Hän perusteli väitettään sillä, että opiskeluoikeuden rajaus on kytketty tutkintojen ohjeelliseen suoritusaikaan, josta puolestaan säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Näin ollen yksilön opiskeluoikeuden pituus ei määräytyisi lain, vaan valtioneuvoston kulloisenkin asetuksen perusteella.
Rannan mielestä opinto-oikeuden rajoittamista enemmän positiivisia vaikutuksia olisi sillä, kun opiskelijat voisivat palauttaa kirjoja toisten käyttöön myös iltaisin ja öisin, eikä vain yliopiston aukioloaikana.
Taiteiden tiedekunnalle peruskivi
Kun Lapin yliopisto viettää kahden vuoden kuluttua avajaisiaan, on yliopiston viimeisin rakennushanke, taiteiden tiedekunnan rakennus jo valmiina.
Yliopiston historian suurimmalle kohteelle muurattiin peruskivi maanantain avajaisten yhteydessä.
Arkkitehtitoimisto Juhani Kataisen suunnittelema ja Senaatti-kiinteistöjen rakentama kiinteistö liki kaksinkertaistaa yliopiston tilat.
Lapin yliopiston ainutlaatuisuutta suomalaisessa yliopistokentässä kuvastaa se, että taiteiden tiedekunnan vuoksi se on ainut yliopisto, jossa on yhdistettynä sekä tiede että taide.
Kolmannen rakennusvaiheen valmistuttua ne molemmat ovat lisäksi samalla tontilla.