Lapin yliopiston rehtorin Esko Riepulan mukaan maamme hyvinvointipalvelut ovat kriisissä lähes jokaisella julkisella sektorilla. Riepulan mukaan nykyiseen, 1970- ja 80-lukujen normiohjauksesta vapaaseen julkiseen sektoriin ei voida, eikä olla tyytyväisiä.
Hänen mukaansa tämän päivän julkisesta hallinnosta ei löydy juuri ainuttakaan aluetta, jonka toimintakyky olisi lähelläkään vuosikymmenen takaista. Näin on asia mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä koulutuksessa.
"Perustellusti voidaan sanoa, että hyppäys normiohjauksesta resurssiohjaukseen on katkaissut kansalaisten ja päättäjien välisen yhteyden. Yhteiskuntapolitiikka on muuttunut virkamieshallinnoksi. Normiohjauksessa asioilla oli aina niiden takana olevat kasvot ja vastuutahot", Riepula totesi Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston 30-vuotisjuhlassa keskiviikkona.
"Ei olekaan ihme, että uskottavuus ja luottamus valtion poliittiseen tahtoon ja kykyyn pitää kiinni hyvinvointivaltion peruskonseptista alkaa eri tahoilla horjua. Eikä vähiten tämän järjestelmän piirissä päivittäistä työtään tekevien keskuudessa", Riepula totesi.
Hänen mukaansa ihmiset kyselevät jo aidosti, onko poliittinen eliitti itse asiassa jo hiljaisesti luopunut ajatuksesta pitää yllä hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita. "Asiaa ei uskalleta ääneen sanoa, koska hyvinvointijärjestelmällä on kansan laaja kannatus", Riepula selvitti.
Riepulan mukaan normiohjaukseen liittyvä sääntely merkitsi arvojen mukanapitämistä päätöksenteossa. "Kysyä sopii, milloin poliittisessa päätöksenteossa mukana olevat heräävät huomaamaan, ettei pelkällä rahavirtojen sääntelyllä yhteiskuntaa voi ohjata", Riepula esitti.
Hän kuitenkin totesi, ettei aiempien vuosikymmenien kaltaiseen normiohjaukseen ole julkisessa hallinnossa enää paluuta.