Oulu Koskelankylän Riennon ikiliikkuja Antero Mikkonen solmii tänään kravatin kaulaansa tavallista juhlavammissa tunnelmissa. Saattaapa mies muutenkin vähän myhäillä; ne jotka parikymmentä vuotta sitten arvelivat Riennon lorun olevan lopussa, ovat viimeistään nyt saaneet pitkän nenän.
"Urheilun yhdentymisen melskeissä minulle sanottiin, että Rientoa ei ole olemassa vuonna 2000. Silloin vietettiin 90-vuotisjuhlia ja ajattelin, että jos se minusta on kiinni, ei se tähän jää", Mikkonen kertoo.
Sata vuotta on saavutettu. Tulevaa ei kukaan tiedä, mutta kaikki viittaa siihen, että jatkoa seuraa.
Koskelankylän Riento ei ole koskaan ollut suuri seura, eikä sen puserossa ole monesti maailmanluokan kisoihin lähdetty.
Paljon on silti kilpaurheilussa saavutettu paikallisesti ja valtakunnallisesti. Ja ennen muuta saatu lukemattomat oululaiset harrastamaan liikuntaa. Tätä urheiluseuran perimmäistä tehtävää on Riennossa toteutettu menestyksekkäästi.
Korkealle ei ole koskaan edes kurkoteltu, vaan eteenpäin on menty tarpeen mukaan. On luotu olosuhteita eri lajeille sitä mukaa, kun niitä on haluttu harrastaa.
Yleisseuran lajivalikoimassa ovat suunnistus, salibandy, paini, jalkapallo ja lentopallo, mutta rientolaisia näkee myös monien muiden lajien kisa- ja kuntoilutapahtumissa.
Yksi toiminnan kulmakivistä on yhteistyö koulujen kanssa. Seura on järjestänyt muun muassa painin ja suunnistuksen opetusta koululuokille ja iltapäiväkerhoille.
Riento perustettiin aikoinaan Koskelankylän Työväenyhdistyksen jäseniä varten. Itsenäisen Suomen alkuaikoina seuralla ei ollut helppoa.
Vuonna 1918 toiminta lakkautettiin vuodeksi ja 1923 tuli lakkautusuhka. Riento sai jatkaa toimintaa erottuaan Työväenyhdistyksestä vuoden 1924 alusta.
Vuonna 1930 Riento lakkautettiin kokonaan. Toiminta alkoi uudelleen 1938, mutta sotavuosien 1939-1945 aikana seura oli jäissä. Walon talo oli saksalaisten joukkojen hallussa, kun ne pitivät majaansa Oulussa jatkosodan aikana 1941-1944.
Vasta sodan jälkeen Riento sai kunnolla ilmaa siipien alle. Vuonna 1950 vietettiin ensimmäiset kunnon synttärit 40-vuotisen toiminnan kunniaksi. Siitä pitäen on menty välillä ylä-, välillä alamäkeä, mutta pinnalla on pysytty.
TUL:n aatetta vaalitaan lähinnä seniorijäsenten keskuudessa. Nuoremmille se ei välttämättä merkitse muuta kuin kisareissua liittojuhlille.
Nykyisin seurassa on 150 aktiivista jäsentä. Puheenjohtaja Lasse Qvist näkee tulevaisuuden valoisana, mutta haastavana. Riento painii samojen ongelmien kanssa kuin muutkin seurat: käytännön hommat ovat harvojen harteilla.
"Monien lajien, esimerkiksi salibandyn ympärillä olisi kehitysmahdollisuuksia, mutta vetäjistä on krooninen pula. Urheiluseurasta otetaan mielellään irti henkilökohtainen hyöty. Talkooväkeä ja taustojen pyörittäjiä sen sijaan on vaikea löytää", Qvist sanoo.
Koskelankylän Riennon 100-vuotisjuhlia vietetään Oulussa Walon työväentalolla tänään kello 13 alkaen. Pääjuhla alkaa kello 16.