Metsähallituksen projekti riistan elinympäristön aktiiviseksi hoitamiseksi alkaa olla lopuillaan. Metsäkone kolistelee Yli-Iin takamailla suonreunalla ja nappaa mukaansa puun sieltä, toisen täältä. Suon riekoille siinä tehdään elintilaa.
"Projekti päättyy, mutta riistaeläinten elinympäristön hoito jatkuu osana Metsähallituksen normaalia toimintaa", kertoo eräsuunnittelija Juha Siekkinen. Ennallistamistyötä oli tarkoitus jatkaa myös EU:n Life-hankkeena, mutta rahoitusta ei tullut.
Seitsemän hehtaarin suo on aikoinaan ojitettu, mutta tulokset eivät ole kummoisia. Vielä 30 vuotta ojituksen jälkeenkin pois kerättävä energia- ja ainespuu eivät kata korjuukustannuksia. "Miinukselle menee", Siekkinen toteaa, mutta ojien tukkimisen ja puuston harvennuksen jälkeen suosta toivotaan muodostuvan hyvä elinalue riekolle. "Moton kuski oli nähnyt tässä kesällä poikueenkin", Siekkinen lisää.
Ennallistamista on Suomessa tehty tätä ennen lähinnä suojelualueilla, mutta riistan elinympäristön hoitoa tehdään valtion omistamilla metsätalousmailla. "Näitä alueita ei ole tarkoitus suojella millään tavalla", Siekkinen tarkentaa.
Parin kilometrin päässä on toinen kohde: suolle tehty vesilintukosteikko. "Tämä oli joka laidalta ojitettu ja kuivahtanut suo", Siekkinen kuvaa. Kaivinkoneen jäljiltä suon keskelle on muotoiltu pieni lampi saarineen. Työ on kesken, sillä vedenpinta ei ole vielä kohonnut toivotulle tasolle ja maamassoja on kasoissa levittämättä.
Kosteikosta on muutakin hyötyä, sillä lähimetsien kunnostettavista ojikoista aiotaan vesi ohjata pois tekolammen kautta. Tavoitteena on, että lampeen kehittyvä kasvillisuus sitoo metsäojien tuomia ravinteita.
Ennallistamista tekee Metsähallituksen luontopalveluiden tulosalue. "Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on metsätalouden tulosalueen sitoutuminen", Siekkinen näkee. Kohteiden valinnassa metsätaloussuunnittelijat voisivat harkita, mitkä kitu- ja joutomaat sopisivat luonnonhoitokohteiksi.
Sopivia kohteita kyllä löytyy. "Näitä voitaisiin tehdä satoja pelkästään Pohjanmaan alueella", Siekkinen uskoo.
Riistan elinympäristön hoitoprojektiin on Siekkisen mukaan mennyt koko maassa tänä vuonna 600 000 euroa, ja kaikki on otettu metsästyslupatuloista. "Lain mukaan osa lupamaksuista tulee ohjata riistanhoitotyöhön", Siekkinen muistuttaa.
Hyöty kiertää tulevaisuudessa takaisin maksumiehille, sillä ennallistamiskohteilla saa myös metsästää.