Värriön tutkimusaseman seurannan mukaan riekot saattavat olla jopa runsastumassa Itä-Lapissa. Aseman johtaja Veli Pohjonen kertoo, että riekko näyttää lisääntyneen pitkällä aikavälillä, kun tavallista kannanvaihtelua ei oteta huomioon.
"Havaintojemme mukaan mistään katastrofista ei ole kyse, vaan normaalista kannanvaihtelusta", Pohjonen toteaa.
Lapin riistanhoitopiiri pyysi viime viikolla Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemaa aloittamaan laajan riekkotutkimuksen.
Riistanhoitopiirin mukaan riekkokannat ovat kääntyneet jyrkkään laskuun, minkä syytä ei tiedetä. Riistanhoitopiiri on myös rauhoittanut riekon metsästykseltä Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnissa.
Veli Pohjosen mukaan riekon rauhoitus perustuu mutu-tietoon.
"Eihän täydestä rauhoituksesta tietysti haittaa ole lintukannalle, mutta se on rauhoitusta kaiken varalta."
Vaikka pelko riekkokannan romahduksesta olisikin aiheeton, Veli Pohjonen kannattaa tutkimuksen aloitusta, kuten riistanhoitopiiri on esittänyt. Riekkoa on tutkittu selvästi vähemmän kuin serkkulintuja metsoa ja teertä.
Sekä riistanhoitopiiri että Värriön tutkimusasema kannattavat tutkimusta, jotta metsästys osattaisiin mitoittaa oikein. Nyt riekon kannanvaihtelua tai elintapoja ei tunneta tarpeeksi hyvin, vaikka linnulla on suuri merkitys Lapin matkailulle ja imagolle. Veli Pohjosen mukaan tutkimus aloitettaisiin, jos sille saataisiin rahoitusta.
Värriön luonnonpuisto rauhoitettiin metsästykseltä 12 vuotta sitten, minkä jälkeen useat lajit ovat alkaneet runsastua.
Veli Pohjosen mukaan pohjoisessa ei tarvittaisi "tarpeettomia" rauhoituksia, jos olisi riittävästi Värriön kaltaisia riistapankkeja, joissa metsästys olisi kielletty. "Luonnonpuistot ovat paras tae siitä, että metsästys voi jatkua."
Esimerkiksi Värriöstä on levinnyt kanalintuja muualle kannan vahvistuttua riittävästi.