Revontulten mahdollisia vaikutuksia ilmakehään ja sen myötä ilmastoon selvitetään luotausraketin avulla.
Torstai-iltana laukaistiin Pohjois-Norjassa sijaitsevalta rakettikoeasemalta luotausraketti HotPay II noin 380 kilometrin korkeuteen.
Raketin kärkikartioon oli sijoitettu muiden mittalaitteiden ohella kolme suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä rakennettua Nemi-fotometria, jotka muutaman minuutin ajan mittasivat revontulen synnyttämää typpioksidia yläilmakehässä.
Sodankylän geofysiikan observatorion Aeronomian toimintayksikön hoitaja Esa Turunen kertoo, että rakettiluotauksen avulla saatavat tulokset ovat ajankohtaisia ja tärkeitä
"Meitä kiinnostaa tietää, millä tavoin avaruussää kytkeytyy maapallon ilmastoon. Tiedämme että typpioksidia syntyy revontulien vaikutuksesta ylhäällä, mistä se laskeutuu hiljalleen alas ilmakehään ja tuhoaa otsonia. Näiden kokeiden avulla pyrimme varmentamaan, kuinka paljon typpioksidia revontulissa syntyy ja vaikuttaako se todella ilmastoon", hän sanoo.
Otsonikerros suojaa maapalloa vaaralliselta säteilyltä. Otsonia tuhoavat monet kemialliset yhdisteet, joista yksi tärkeimmistä on typpioksidi.
"Otsoni on meille elintärkeä, koska se suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä. Sen lisäksi se määrää koko ilmakehän lämpötilan profiilin. Kun typpioksidi vähentää otsonin määrää, se vaikuttaa samalla ilmakehän lämpötilaan ja tuuliin", Turunen kertoo.
HotPay II-raketti piti ampua avaruuteen jo viime lokakuussa, mutta moottoriongelmien vuoksi koetta siirrettiin muutamalla kuukaudella.
Raketti laukaistiin revontulikaareen pohjoisen Jäämeren ylle Andoyan saaren pohjoiskolkassa Andenesin kaupungin lähellä sijaitsevalta rakettikoeasemalta.
"Hotel Payload -konseptissa tutkimusryhmät rahoittivat itse laitteensa. EU tosin rahoitti hankkeesta leijonanosan eli raketin, sen laukaisun ja hyötykuorman sijoittamisen rakettiin", Turunen kertoo.
Valoa mittaavat Nemi-fotometrit ovat Oulun yliopistoon erillisyksikkönä kuuluvan Sodankylän geofysiikan observatorion ja Tukholman yliopiston meteorologian laitoksen yhteishanke. Kaikkiaan hankkeeseen osallistui tutkijoita seitsemästä eri maasta.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalaisella tutkimusryhmällä oli oma Principal Investigator -mittalaite luotausraketissa.
Lento kesti vain muutaman minuutin, mutta seuraavaksi alkava mittausaineiston analyysi onkin sitten kuukausia kestävä työ.
Suomalainen tutkimusryhmä teki samaan aikaan sekä tutka-mittauksia, että optisia revontulimittauksia Sodankylässä, Karesuvannossa, Kilpisjärvellä ja Tromssassa.