Ilmatieteen laitos kertoo, että revontulien todennäköisyys on torstai-illasta alkaen suuri ja revontulia nähtäneen torstain ja perjantain välisenä yönä maan keski- ja eteläosia myöten, elleivät pilvet estä näkyvyyttä.
Revontulien todennäköisyyttä nostaa todennäköisesti voimakkaasti kohoava geomagneettinen aktiivisuus.
Maan keski- ja pohjoisosissa revontulia arvioidaan muodostuvan koko viikonlopun ajan.
Revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä kautta vuosisatojen. Revontulten alkuperäinen energianlähde on Aurinko.
Ilmatieteen laitos kertoo verkkosivuillaan, että itse revontulivalo syntyy maan yläilmakehässä noin 100–200 kilometrin korkeudella.
Auringosta lähtee jatkuvasti hiukkasia avaruuteen. Tämän aurinkotuuleksi kutsutun virran hiukkasia päätyy myös Maan ilmakehään.
Ilmatieteen laitos vertaa revontulivaloa synnyttävää prosessia loisteputkeen: "Ylhäältä alaspäin Maan magneettikentän suuntaisesti syöksyvät elektronit törmäävät ionosfäärin happiatomeihin ja typpimolekyyleihin, jotka virittyvät hetkeksi korkeampaan energiatilaan. Viritystilan purkautuessa viritysenergia vapautuu fotonina eli valona."
Yläilmakehään satavien hiukkasten nopeudet ovat hurjia, jopa tuhat kilometriä sekunnissa.
"Viritystilojen purkautuessa syntyvän valon väri riippuu virittyneen hiukkasen laadusta ja sen törmäyksessä saamasta energiasta: happiatomien viritystiloissa syntyy vihreä ja punainen valo, kun taas typpimolekyylit vastaanottavat ja luovuttavat sinertävän sävyisen valokvantin verran energiaa", Ilmatieteen laitos kertoo.
Jos edellä kuvattu prosessi ja termit menivät yli hilseen, kannattaa silti kääntää katse taivaalle ja yksinkertaisesti nauttia valojen tanssista.
Jos kameraasi taltioituu hieno revontulikuva, lähetä se lukijakuviin numeroon 13 222 tai verkkolomakkeen kautta. Kuvia on näppärä lähettää myös Kalevan mobiilisovelluksen avulla.
Lähde: Ilmatieteen laitos.
