Nyt ei ole paras vuosi valvoa öitä siinä toivossa, että pääsisi näkemään upeita revontulia. Auringon pitkä pilkuton jakso aiheuttaa sen, että revontulia esiintyy nyt lähinnä vain Lapin pohjoisimmissa osissa. Sielläkin lieskat jäävät ulkoasultaan valjuiksi.
Ilmatieteen laitoksen mukaan auringossa on ollut kuutisen viikkoa kestänyt pilkuton jakso. Auringonpilkkujen vähäisyyden takia revontulia on ollut nähtävissä niukalti.
Auringonpilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Edellisen kerran näin pitkä pilkuton jakso koettiin vuonna 1996 edellisen pilkkuminimin aikaan. Parhaillaan lähestytään seuraavaa minimiä, jonka ennustetaan tulevan ensi vuoden alussa.
Auringonpilkut tunnetaan auringon oman magneettikentän voimakkaina keskittyminä, joiden kohdalla auringon pintalämpötila laskee noin tuhannella asteella. Ne aiheuttavat hiukkaspurkauksia, joista myös revontulet syntyvät.
"Pilkut ovat kymmeniä kertoja maapallon kokoisia ja suurimmat niistä voi nähdä paljain silminkin", tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitokselta kuvailee.
Viimeksi taivaan kursailematonta ilotulitusta nähtiin 2000-luvun alussa, jolloin poikkeuksellisen näyttävät revontulet loimusivat jopa huhtikuisen Helsingin taivaalla. Verenpunaisia pohjantulia näkyi vuosina 2000 ja 2003 aina Etelä-Eurooppaa myöten.
Oulun korkeudella revontulia havaitaan tilastollisesti keskimäärin joka neljäs yö silloin kun taivas on kirkas pimeän aikaan. Esimerkiksi Kilpisjärvellä ja Utsjoella niitä esiintyy keskimäärin kolmena yönä neljästä. Luvuissa on heittoja - nyt pilkkuminimin aikana lieskoja ei näin usein nähdä.
Revontulet eivät ole ainoa asia, mihin auringonpilkut maapallolla vaikuttavat. Myös muiden avaruussäähäiriöiden esiintyminen seuraa auringonpilkkujen määrien vaihteluja. Suurimmat Maan magneettikenttään kohdistuvat häiriöt vaikeuttavat muun muassa satelliittien toimintaa ja voivat jopa tuhota niitä. Myös tietoliikenneyhteydet, matkapuhelinliikenne ja gps-paikannusjärjestelmät oireilevat äärimmäisissä avaruussäämyrskyissä.
"Avaruusmyrsky aiheutti myös Suomessa vuoden 2003 loka-marraskuun vaihteessa kiusallisia häiriöitä", Nevanlinna kertoo.
Esimerkiksi gps-järjestelmä häiriintyi niin, että paikkasignaali oli epätarkka ja muodostui hyvin hitaasti. Matkapuhelinverkossa oireilu näkyi haamusoittoina, joita kännyköihin tuli auringon voimakkaan säteilyn vuoksi.