Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen on syytä lisätä yhteistyötään, toteaa opetusministeri Tuula Haataiselle (sd.) torstaina muistionsa jättänyt työryhmä.
Työryhmä pohti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyötä, jonka se katsoo saavuttaneen viime vuosina tunnustetun aseman.
Ammattikorkeakoulujen tutkimus halutaan entistä tiukemmin kiinni opetukseen, työelämään ja aluekehitykseen. Yhteistyötä yliopistojen kanssa suositellaan nimen omaan alueellisella tasolla.
"Asenteellisia ongelmia on jonkun verran, eiväthän ne hetkessä poistu. Minä olen aika toiveikas. Nyt tiedetään, etteivät ammattikorkeakoulut lähde perustutkimukseen, koska lakikin kieltää sen", sanoo työryhmän puheenjohtaja, opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen.
Jäppinen muistuttaa, että alueellisella tasolla tarvitaan molempia. Yhteishankkeissa osapuolten vahvuudet selviävät nopeasti.
Hän myöntää, että asenneongelmat pesivät yleensä yliopistojen puolella. Yliopistot ovat vanhoja laitoksia, ammattikorkeakoulut uusia tulokkaita.
"Minä haluaisin uskoa, että me olemme täällä Pohjois-Suomessa pidemmällä. Ei meillä ole enää tällaista kinaa, mutta tunnistan tällaisia merkkejä Suomessa olevan", myöntää Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen.
Esimerkkejä riittää
On yhteistyötä pohjoisessa tehtykin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja Irene Isohanni mainitsee esimerkkeinä maakuntakorkeakouluhankeen ja Raahessa toimivan Pehr Brahe ohjelmistolaboratorion.
Osaava Pohjois-Suomi -strategiassa pohjoisen korkeakoulut ovat ilmaisseet tahtonsa yhteistyön lisäämiseen, mutta tahdon muuttaminen käytännöksi ei Isohannin mukaan ole helppoa. Hankkeet ovat syntyneet yksittäisten henkilöiden toimeliaisuuden ansiosta.
Ovatko yliopistot ammattikorkeakoulujen näkökulmasta mustasukkaisia omasta tutkimusroolistaan? "Itse en ole törmännyt selkeään vastustukseen. Ehkä tässä on uudesta asiasta kysymys", Isohanni muotoilee.
Lajunen puolestaan luettelee suoralta kädeltä tukun erilaista yhteistyön muotoja. Tällä hetkellä neuvotellaan musiikin koulutuksen laajentamisesta.
"En tiedä, kuinka paljon tässä vielä voitaisiin tehdä" Lajunen sanoo.
Ei roolijako-ongelmaa
Isohanni ei näe ammattikorkeakoulujen tutkimuksen kehittämisessä roolijako-ongelmaa, se voi jopa selkiyttää työnjakoa. Sen sijaan hänen mielestään on perustelua kysyä, onko yliopisto tunkemassa ammattikorkeakoulujen kentälle, soveltavan tutkimuksen tekijäksi.
Lajunen myöntää, että Isohanni on oikeilla jäljillä. Siihen ei Lajusen mielestä pitäisi pyrkiä, mutta perustutkimuksen rahoituslähteet ovat suhteellisesti kaventuneet. Saatavilla ovat lähinnä yliopistojen omat ja Suomen akatemian rahat.
"Soveltavassa tutkimuksessakin on eroja. Yliopistojen soveltava tutkimus on tavoitteellista perustutkimusta, joka tarvitsee yliopistollista osaamista", Lajunen huomauttaa.
Jäppisen mukaan rajan vetää ammattikorkeakoululainsäädäntö ja muistio vielä täsmentää sitä.
"Tässä on aika selvät sävelet", hän sanoo ja muistuttaa, että työryhmässä olivat mukana Suomen akatemia ja yliopistojen edustajat.
"Yksimielisesti todettiin, että näin edetään."
Ammattikorkeakoulujen tutkimuksen ja kehittämistyön turvaksi työryhmä ehdottaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen lisäämistä 10 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi opetusministeriön hankerahoitusta pitäisi suunnata nykyistä enemmän pk-yritysten kanssa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön.
Opetusministeri Haatainen ei rahaa torstaina suoralta kädeltä luvannut.