Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan strateginen yhdistyminen voisi olla hyvä malli muillekin kuntaliitosta haikaileville kunnille. Sekä kuntaliitoksen kätilönä työskennellyt selvitysmies Arto Koski että kuntaministeri Hannes Manninen uskoivat, että Rovaniemellä toteutettavaa strategista mallia voidaan käyttää hyväksi myös pienten kuntien naimakaupoissa.
Arto Koski sekä kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen selvitystoimikunta kokoontuivat maanantaina viimeiseen kokoukseensa, jonka yhteydessä selvitystyön tulos ja kuntien yhdistymissopimus luovutettiin ministeri Manniselle.
Manninen piti erityisen tärkeänä, että viime vuonna käynnistyneessä selvitystyössä lähdettiin alusta saakka ajatuksesta, että kyseessä ei voi olla rutiiniyhdistyminen, vaan siinä on välttämätöntä käyttää strategisen yhdistymisen keinoja.
"Yhdistymisellä ei poistu vain hallinnollinen kuntaraja, vaan sillä syntyy uusi vahvempi kunta myös toiminnallisesti. Myös valtion näkökulmasta on tärkeää, että samalla kun kuntaliitoksia vapaehtoisuuteen perustuen edistetään merkittävillä taloudellisilla avustuksilla, niiden seurauksena myös syntyy palvelurakenteiltaan, elinkeinopolitiikaltaan ja toimintatavoiltaan aiempaa iskukykyisempiä kuntia", hän sanoi
Strategisen yhdistymisen onnistuminen edellyttää Mannisen mielestä sitä, että sen valmisteluun ja muutoksen johtamiseen varataan aikaa ja vahvat henkilöstöresurssit.
"Siten rakennetaan yhteistä tahtotilaa ja yhteishenkeä, jossa tärkeimpänä elementtinä näen halun osallistua uuden kunnan rakentamiseen ja valmiuden omaksua prosessin edetessä uusia asioita."
Mannisen mielestä on tärkeää muistaa, ettei yhdistymisen hyötyjen ja haittojen odoteta tulevan automaattisesti, vaan hyödyt tehdään ja haitat poistetaan aktiivisella otteella.
Edunvalvontaa tehostettava
Rovaniemen kohdalla paljon kehuttu strateginen yhdistyminen tarkoittaa yhteisiä keinoja, joilla kaiken aikaa työstetään yhdistymisen etuja ja torjutaan haittoja. Lisäksi kuntien taloutta ensin erikseen ja myöhemmin yhdessä hoidetaan taitavasti.
"Kaiken aikaa on pidettävä mielessä kolme avainsanaa: vastuu, tahto ja kyky. Maalaiskunnan kohdalla on muistettava kunnan laajuus, kyläverkosto ja liikenneolot. Kaupunki puolestaan on tulevan laajan kunnan keskuksena myös työpaikkojen ja palvelujen keskus", Koski painotti.
Tulevaisuutta varten hän listasi vielä joukon teesiä, jotka on syytä pitää mielessä. "Henkilöstöasioiden valmistelu on käynnistettävä mahdollisimman pian. Tiedottamisen on oltava yhtä aktiivista kuin selvitystyönkin aikana. Kuntien on tehostettava edunvalvontaansa valtiovallan suuntaan. Toiveena on, että hallitus kiirehtisi sopimuksen taloudellisten reunaehtojen käsittelyä."
Koski uskoi asioiden etenevän niin rivakasti, että päätös kuntien valtionavuista saadaan viimeistään syksyllä. Manninen lupasi, että hallitus pyrkii sitoutumaan yhdistymisasiakirjassa esitettyihin reunaehtoihin, joiden mukaan valtion avustusten, tukien ja valtionosuuksien nettovaikutus Suur-Rovaniemellä olisi vuosina 2006-2010 vähintään 8 miljoonaa euroa.
Sekä Koski että Manninen olivat yhtä mieltä myös siitä, että Rovaniemellä toteutettavaa strategista yhdistymistä pitää tutkia. Tuloksilla saattaa olla merkitystä myös pienempien kuntien liitossuunnitelmissa.