Oululainen Hanna Leinonen, 39, tietää, kuinka hyvää hoitoa Heinolan reumasairaalassa sai. Lapsesta asti reumaa sairastanut Leinonen vieraili Heinolassa reilun 20 vuoden ajan useita kertoja vuodessa. 1990-luvun lopulla hän siirtyi hoitoon Oulun yliopistosairaalaan , joka tuntui isolta ja kolkolta tutun ja turvallisen Heinolan jälkeen.
Heinolan reumasairaalan maaliskuinen konkurssi-ilmoitus tuli Leinoselle yllätyksenä. "Hoitosuhteeni sinne on toki katkennut yli kymmenen vuotta sitten, mutta tuntuihan se oudolta. Samaan aikaan olin sekä vihainen että surullinen, koska siellä sai niin hyvää hoitoa."
Oulussa reumahoito on jaettu kaupungin reumavastaanoton, terveyskeskusten ja Oysin välillä. Hanna Leinonen on saanut Oulussa hyvää hoitoa. "Mutta monet eivät saa, koska jonotusajat ovat pitkiä eikä erikoistuneita lääkäreitä ole tarpeeksi."
Heinolan reumasairaalan jättämä aukko aiotaan näillä näkymin paikata keskittämällä vaativin hoito Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistosairaaloihin, mikä ei tunnu oululaisesta reumapotilaasta kovin hyvältä. "Eihän Heinolakaan lähellä ole, mutta tuntuu aika älyttömältä, että ensin puretaan keskitetty hoitopaikka ja hajautetaan se sitten Etelä-Suomen kaupunkeihin", hän sanoo.
Leinonen sai lapsena monia kavereita Heinolan reumasairaalasta, jossa hoidettiin lapsipotilaita ympäri Suomen. "Ei-niin-mukaviin muistoihin lukeutuvat tietynlaiset rutiinit, kuten lääkärinkierrot, aamu-uinti kylmässä vedessä tai aikainen nukkumaan meno.
Mutta hyviä muistoja syntyi vastaavasti niistä monista keinoista, joilla sääntöjä yritettiin kiertää", Hanna Leinonen naurahtaa.