Hallituksen kehityspolitiikan painopisteet ovat oikeat, mutta resurssien leikkaaminen vaikeuttaa niiden toteuttamista, toteaa ulkoasiainvaliokunta mietinnössään valtioneuvoston kehityspoliittisesta selonteosta.
Valiokunta tukee selonteon linjausta yksityissektorin roolin kasvattamisesta kehitysyhteistyössä. Se peräänkuuluttaa myös pohjoismaisen yhteistyön hyödyntämistä niukkojen määrärahojen aikana.
- On myönteistä, että suomalaisyritysten osallistumismahdollisuuksien kasvattamiseksi selonteossa listataan useampia rahoitusinstrumentteja, valiokunta sanoo.
Eduskunta käsittelee kehityspoliittista selontekoa parhaillaan. Opposition kansanedustajat ihmettelivät ulkoasiainvaliokunnan lailla, miten hallitus aikoo toteuttaa kehityspoliittiset tavoitteensa, vaikka se on leikannut resursseista jo yli 40 prosenttia ja päätti kehysriihessä vielä 25 miljoonan euron lisäleikkauksista sen päälle.
Esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd.) sanoi mieleen tulevan hurskastelunmaun selontekoa lukiessa. Toinen SDP:n kansanedustaja, Tarja Filatov puolestaan muistutti, että työtä kentällä eivät tee yritykset vaan YK ja kansalaisjärjestöt.
Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) sanoi olevansa hyvin pahoillaan lisäleikkauksista.
- Ne kohdistuvat kuitenkin vasta vuodelle 2018 eivätkä ole mistään jo sovitusta pois, Toivakka sanoi.
Leikkaukset eivät Toivakan mukaan vaikuta humanitääriseen rahoitukseen.
Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaikkiaan 498 miljoonaa euroa tänä vuonna. Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutunut kehitysrahoituksen nostamiseen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta pitkällä aikavälillä. Kehyskaudella se on mietinnön mukaan keskimäärin 0,38 prosenttia vuosittain.
Toivakkaa patistettiin vastaamaan kyllä tai ei siihen, pitääkö tämä tavoite yhä.
- Kyllä, Suomi on sitoutunut 0,7 prosentin tavoitteeseen, Toivakka vastasi.