Yleinen asevelvollisuus on puolustusratkaisumme luja perusta. Sen avulla tuotamme ja ylläpidämme sodan ajan joukkomme, joiden vahvuudesta reserviläiset muodostavat lähes 97 %.
Maailma ympärillämme muuttuu ja meidän on mukautettava toimintaamme tarpeita vastaavasti. Julkisen vallan käyttö perustuu aina lakiin, mistä syystä muutoksiin liittyy useimmiten myös lainsäädännöllisiä uudistamistarpeita. Toimintaamme liittyvät lakimuutokset koskevat monesti niin varusmiehiä kuin reserviläisiäkin.
Monimuotoisemmat, nopeammin ja yllättävämmin ilmaantuvat turvallisuusuhat ovat luoneet Puolustusvoimille tarpeen kehittää toimintavalmiutta. Viime kesänä voimaantulleet muutokset asevelvollisuuslakiin ovat yksi osa valmiutemme kehittämistä. Reserviläisiä voidaan nyt määrätä Tasavallan presidentin päätöksellä kertausharjoituksiin ilman kolmen kuukauden ennakkoilmoittamisaikaa Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevän välttämättömän tarpeen sitä edellyttäessä. Niin ikään lakiin kirjatut pidennykset kertausharjoitusvuorokausien enimmäismääriin ja suostumukseen perustuvat vuosittaiset lisäkertausharjoituspäivät edesauttavat reserviläisiämme ylläpitämään osaamisensa ja toimintakykynsä riittävänä myös kehittyvissä valmiusjoukoissamme.
Ranska pyysi muilta EU:n jäsenvaltioilta sotilaallista apua marraskuussa 2015 Pariisissa tapahtuneiden terrori-iskujen johdosta. Suomessa tilannetta ja tukea arvioitaessa havaittiin, että lainsäädäntömme ei vastaa kaikkiin kansainvälisen yhteistyön tarpeisiin. Puolustusvoimista annetussa laissa ei ole tehtävää ja toimivaltuuksia, jotka mahdollistaisivat Puolustusvoimien osallistumisen esimerkiksi toisen valtion aluevalvontaan tai sotilaallisen avun antamiseen. Emme voi myöskään vastaavasti pyytää kaikkea tarvittavaa ulkomaalaista apua Suomeen erilaisissa häiriötilanteissa. Esimerkiksi Ruotsin kanssa tehtävä sotilaallinen yhteistyö olisi todellisessa tilanteessa hyvin rajoittunutta mainituista syistä johtuen.
Tilanne on johtanut Suomessa lakimuutostyöhön, jonka yhden osan tarkoituksena on luoda vankka perusta puolustusvoimien kansainvälisen avun antamiselle ja kyvylle vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua. Myös varusmiehet ja kertausharjoituksessa olevat reserviläiset voisivat lakimuutosten tullessa hyväksytyiksi osallistua kansainvälisen avun antamiseen ulkomailla, mutta heidän osaltaan tehtävä olisi aina vapaaehtoinen ja perustuisi asevelvollisen nimenomaiseen suostumukseen. Asevelvollisia ei saisi tällaisissa tilanteissa myöskään käyttää vaarallisiin tehtäviin, kuten aseelliseen voimankäyttöön. Reserviläiset voitaisiin kansainvälisen avun antamisen tilanteessa ottaa tarvittaessa myös palvelussuhteeseen Puolustusvoimiin. Tällöin reserviläisten palvelussuhteen ehdot sekä vakuutusturva olisivat vastaavat kuin Puolustusvoimien palkatulla henkilöstöllä. Reserviläisellä olisi niin ikään oikeus palata takaisin aiempaan työ- tai virkasuhteeseen kansainvälisen tehtävän päätyttyä.
On myös tärkeää, että asevelvollisten palvelusturvaa kehitetään ja yhtenäistetään niin kotimaan kuin ulkomaan tehtävissä. Hallitus on jättänyt vastikään Eduskunnalle esityksen sotilastapaturmia ja palvelussairauksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta.
Uusi laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta parantaisi toteutuessaan muun muassa reserviläisille kotimaan palveluksessa aiheutuneiden vammojen ja sairauksien sekä henkilöllä jo olleiden sairauksien ja vammojen palveluksesta johtuvan pahenemisen korvaamista riittävän kattavasti. Samalla korotettaisiin ansionmenetyskorvauksen vähimmäistasoa.
Kansainvälisen toimintamme konkreettisimpina ilmentymiä ovat 13 kriisinhallintaoperaatiotamme, joiden henkilöstöstä noin 65% on reserviläisiä. Laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä yhtenäistäisi taas kaikkien kriisinhallintaan, mutta myös kansainväliseen apuun osallistuvien asevelvollisten turvan. Käytännössä turva olisi kattavampi kuin työntekijöitä koskeva työtapaturma- ja ammattitautiturva. Kriisinhallintaa koskevaan turvaan ehdotetaan sisällyteltävän myös erityinen lisäturva kuolemantapauksen sekä pysyvän invaliditeetin varalta. Samoin kriisinhallintatehtävästä palaavalle esitetään oikeutta erityiseen psyykkiseen tukeen.
Säädetyt viimeaikaiset lakimuutokset ja parhaillaan eduskuntakäsittelyssä olevat lakiesitykset, jotka koskevat myös reserviläisiä, osoittavat valppauttamme elää ajassa sekä reserviläisten tärkeyden toimissamme. Toisaalta ne ottavat huomioon mahdollisuuksien mukaan myös asevelvollisten käyttöön liittyvät rajoitteet, kuten reserviläisiltä edellytettävän vapaaehtoisuuden tai heille määrättävien tehtävien vaarallisuuden.
Jarmo Lindberg on Puolustusvoimain komentaja.