Helsinki-Tallinna Viron keskustapuolue valmistautui maanantaina kamppailemaan paikastaan maan johdossa ja vastaamaan oikeiston hallitusvaateisiin, joihin kuuluu ainakin pääministerin salkku.
Res publican nousu keskustan rinnalle yllätti kaikki muut paitsi puolueen johtajan Juhan Partsin.
Parts esiintyi pääministeriehdokkaana jo vaalikampanjassaan ja pitää selvänä, että vasta perustettu keskusta-oikeistolainen res publica saa tehtäväkseen hallituksen muodostamisen. Tunnusteluja vaikeuttavat res publicaa niukasti suurempana pysyneen keskustan hallituskaavailut ja puolueiden keskinäiset erimielisyydet.
Keskusta valmis
myönnytyksiin
Res publica vetoaa muihin oikeistopuolueisiin pyrkiessään pakottamaan vasemmistoon kallistuneen keskustan oppositioon.
"En usko luottamukseen perustuvaan yhteistyöhön keskustan kanssa. Pidän sen sijaan kaikkia muita puolueita luottamuksen arvoisina kumppaneina", Parts kommentoi uutistoimisto BNS:lle.
Res publica sai 28 paikkaa 101-jäseniseen parlamenttiin, riigikoguun. Keskusta säilytti vajaalla prosenttiyksiköllä asemansa maan ykköspuolueena, vaikka senkin edustajamäärä jäi 28:aan. Kahden puolueen tasaväkinen voitto vastaanotettiin sekavin tuntein.
Politiikan tutkija Juhan Kivirähk ennakoi, että hallitus syntyy res publican, liberaalin reformipuolueen ja konservatiivisen kansanliiton kesken. Neuvotteluja käydään samalla isänmaan ja maltillisten kanssa.
Kivirähk pitää myös oikeistojohtoista keskustakoalitiota yhä mahdollisena. Oikeistopuolueet suhtautuvat kuitenkin nihkeästi keskustaan ja pystyvät kiristämään siltä paljon, jopa pääministerin paikan.
"Keskustan Edgar Savisaar joutuu luultavasti luopumaan ainakin pääministerihaaveistaan. Puolue voi päästä edelleen hallitukseen, mutta se joutunee myymään vaihtokaupassa keskeisiä ministerisalkkuja", Kivirähk arvioi.
Keskustan ja reformin liittouman puolesta puhuu muun muassa niiden kumppanuus Tallinnan ja Tarton kaupungeissa, mutta Kivirähkin mukaan hallitukseen tarvitaan joka tapauksessa useita apupuolueita. Kärkikaksikkoa pienemmät puolueet koettavat ottaa kaiken irti keskustan ja res publican kädenväännöstä.
Res publican läpimurto jättää väistämättä jälkensä hallituksen politiikkaan, vaikka puolue sysättäisiinkin oppositioon.
"Res publica korosti ajavansa uudenlaista poliittista kulttuuria, avoimuutta ja vuoropuhelua kansan kanssa. Sen kampanjassa keskityttiin myös rikosten ehkäisyyn ja luvattiin ylipäätään järjestystä vähän kaikkeen", Kivirähk kertoo.
Pattitilanteessa
pakko uudistua
Faktum-tutkimuskeskuksessa työskentelevä Kivirähk ennusti vielä helmikuun alussa vasta perustetulle puolueelle noin 20:tä prosenttia äänistä ja keskustalle 30:tä prosenttia.
Hän selittää viime hetken muutosta ennen kaikkea vaaliviikon loanheitolla:
"Monet lähtivät äänestämään, jotta väärinkäytöksistä syytetty keskusta kärsisi vaalitappion. Lisäksi osa keskustan kannattajista saattoi uskoa liian vakaasti voittoon ja jätti äänestämättä."
Vaalilautakunnan mukaan äänestysprosentti nousi 58:aan, hiukan korkeammalle kuin edellisissä vaaleissa vuonna 1999. Viiden prosentin äänikynnyksen ylittivät keskustan ja res publican lisäksi reformi, kansanliitto, isänmaa ja maltilliset.