Reilusti ruutia! Ilmapommien kunkku. Maxipommi-thunder. Jytykanuuna. Äijätykki. Rakettikauppiaiden uudenvuodenaaton alla mainostamat tuotteet kertoivat jo nimillään, että meluhaittoja on lähipäivinä luvassa.
Valitettavasti tänäkin vuonna saatiin todeta, että kaikki haitat eivät jääneet meluun. Aivan liian monella ilotulitus yhdistyy humalatilaan, ja silloin on vaara, että vuodenvaihdetta siirrytään viettämään yhteispäivystykseen. Repullinen räjähtävää ja pullo viinaa ovat harvinaisen huono yhdistelmä.
Oma lukunsa ovat raketeilla tahallisesti sivullisia tähtäilevät tai säikäyttelevät ilotulittajat.
Haittoihin kuuluvat myös roskaaminen ja paukkuarkojen lemmikkien kärsiminen. Äijätykithän paukkuvat reilusti ennen sallittua aattoiltaa.
Maanantain Kalevassa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas kertoi pelastuslaitoksen harkitsevan ilotulitteiden käytön kieltoa yksityishenkilöiltä Oulun keskustassa, jos meno ei rauhoitu.
Monilla suomalaisilla paikkakunnilla vastaavanlainen kielto on jo voimassa.
Ehdotus oli hyvä, mutta turhan lievä. Kielletään raketit yksityishenkilöiltä kokonaan, asukastiheydestä ja paikkakunnasta riippumatta.
Alan ammattilaiset hoitaisivat kyllä ilotulitusnäytökset uudenvuodenyön huviksi.
Esimerkkejä ilotulitevastaisuudesta näkyy jo meillä ja muualla. Norja kielsi ilotulitusraketit yksityishenkilöiltä vuonna 2009. Perusteluina olivat henkilövahingot ja tulipalot.
Uudenvuoden alla outletmyymäläketju Megamyynti Areena päätti olla myymättä raketteja. Yrittäjän mukaan 99 prosenttia palautteesta oli kannustavaa.
Suomen eduskunnassa rakettikieltoa on ehdotettu useasti, mutta toistaiseksi tuloksetta. Viimeksi täyskieltoa vaati Kimmo Kiljunen (sd.) vuonna 2009.
Tuolloin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) vastasi ”pyroteknisten tuotteiden markkinoille saattamista koskeva direktiivin” toimeenpanolla pyrittävän siihen, että ”ilotulitteiden käyttö tulevina vuosina on yhä turvallisempaa ja että niiden käytöstä aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä”.
Vammojen määrä onkin pudonnut muun muassa suojalasipakon ansiosta, mutta taas kuljetettiin kymmenkunta ihmistä saamaan hoitoa silmävammoihinsa.
Pekkarinen vetosi myös siihen, että ilotulitteiden käyttöön oikeutettujen tahojen määrittely olisi varsin hankalaa. Lisäksi ”olisi kyettävä yksiselitteisesti määrittelemään ne vastuuhenkilöt, jotka näissä organisaatioissa vastaisivat ilotulitteista”.
Perustelut ovat heikkoja. Suomessa on niin vahvat perinteet erilaisten byrokraattisten himmeleiden rakentelusta, että nämä määrittelyt syntyisivät tarvittaessa helposti.
Jos täyskielto ei eduskunnassa edelleenkään saa suurempaa kannatusta, ilotulittajia voidaan ohjata rahalla.
Inkeri Kerola (kesk.) ehdotti pari vuotta sitten vakuutusmaksun lisäämistä rakettikauppaan. Ilotulitteen hankkijan tulisi hankkia vakuutus, joka toimisi samalla ostolupana. Vakuutus korvaisi ilotulitteiden aiheuttamat vahingot.
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) piti vastauksessaan ehdotusta oikeansuuntaisena, mutta turhan järeänä byrokratiana. Vaihtoehtoisten maksujen toteuttamismahdollisuuksia olisi Ihalaisen mielestä jatkossa kuitenkin syytä selvittää. Tällainen voisi olla ilotulitteille määrättävä veroluonteinen lisämaksu, jolla katettaisiin veronmaksajille jäävät kustannukset.
Miten olisi yksityisille myytävien rakettien hinnan nosto moninkertaiseksi, mutta verovapaus ammattilaisille? Näin ilotulituksista voisi muodostua yritysten, kuntien ynnä muiden vastaavien tahojen suosima ohjelmanumero, jota katsoessa ei tarvitse pelätä känniääliöiden raketti-iskuja.
Kolumni