Revon Sähkö Oy:n entisissä omistajakunnissa sormet syyhyävät käydä sähköyhtiön osakkeista saatujen rahojen kimppuun. Ollaan kuin kissa kuuman puurolautasen äärellä. Mieli tekisi maistaa, mutta...
Kuntien talous on kurjassa jamassa. Ennusteet lupaavat vain jatkoa kurjuudelle. Veroja joudutaan korottamaan ja velan määrä kasvaa.
Samaan aikaan raha lepää laiskana erilaisissa osake- ja korkosijoituksissa, jotka eivät pariin viime vuoteen ole tuottaneet juuri rahan arvon heikennystä enempää, jos senkään vertaa. Rahaa ei raaskita ottaa edes investointeihin. Alhaiset korot houkuttelevat velkaantumaan.
Viisi eniten Repo-kaupoissa vuonna 1999 tienannutta kaupunkia läänin eteläalueella ovat pitäneet tiukasti kiinni sähkörahoista. Pääomaa ei juurikaan ole syöty sitten ensinälän. Vähäisiä voittoja on saatettu tulouttaa tai sitten ei.
Tuotto ei vastaa odotuksia
Nivalan kaupungin talousjohtaja Tarja Mursu sanoo "rahojen elävän omaa elämäänsä". Näin samaan aikaan, jolloin kaupunki on nääntyä kovien investointipaineiden alla. Homerakennuksia pitäisi korjata ja uimahallikin saada.
"Velkaantumisvauhti on huima, jos kaikki suunnitellut investoinnit aiotaan tehdä. Olen yrittänyt kauniisti sanoa, että velanhoitokykymme on jo aika heikko. On syytä miettiä, jätetäänkö jotkut investoinnit tekemättä vai tehdäänkö niitä sijoituksia tulouttamalla", Mursu pohtii.
Nivala on tulouttanut mahtavasta Repo-potistaan ainoastaan sijoitustuottoja : 2,4 miljoonaa euroa Kyösti Kallion uuden koulun rakentamiseen. Kahden varainhoitajan huostaan annettujen sijoitussalkkujen arvo on tulojen kotiutuksesta huolimatta kasvanut 16,4 miljoonasta eurosta 16,7 miljoonaan euroon.
Päättäessään Repo-rahojen käytöstä vuonna 1999 valtuusto linjasi, ettei pääomasta lohkaista kuin korkeintaan 10 prosenttia vuodessa. Vaikka rahakirstun vartijoita saattaakin kiinnostaa nostovaltuuden käyttäminen, valtuutetuissa ei ole ilmennyt halukkuutta siihen.
Nivalan kanssa kilvan velkaantunut ja veroprosenttiaan niin ikään korottava Kalajoki käytti osan Repo-rahoistaan vanhojen velkojen maksuun. Velanmaksun jälkeen kaupunki on uudelleen velkaantumassa kovaa vauhtia. Talousjohtaja Juhani Yliparkas perustelee velan ottoa alhaisella korkotasolla.
Haapajärvi
avaa tilin
"Pääoma on kasvanut vain 7,5 prosenttia. Se on aika vähän tässä ajassa", Yliparkas toteaa.
Haapajärvi ei ole kotiuttanut euroakaan Repo-sijoituksista sitten alun. Kaupunki hangoitteli viimeiseen asti sähkökauppaa vastaan, mutta lopulta Haapajärvi ostettiin kaupan taakse extrarahalla. Extran ehtona oli rahan sijoittaminen Ojala-yhtymän halliin. Nyt hallia isännöi maailman suurin elektroniikan sopimusvalmistaja amerikkalais-singaporelainen Flextronics.
Näinä aikoina Haapajärvi tulouttaa 0,7 miljoonaa euroa kattaakseen sillä yläasteen rakennuskuluja. Tähän saakka Repo-rahojen olemassaolo ei ole lämmittänyt juuri muita kuin niitä, jotka pääsivät Ojalalle töihin. Paitsi kaupungin talousjohtajaa Unto Vesanmäkeä, joka myöntää mieltä lämmittävän tieto, että sellainen määrä rahaa on vielä tallessa.
Sähkökauppaa kiivaimmin aikoinaan ajaneet Pyhäjärvi ja Haapavesi ovat panneet rahaa liikkeelle muita rivakammin. Kummallakin on likipitäen puolet osaketulosta syöty. Molemmat maksoivat pois vanhoja velkojaan.
Siinä, missä rahaa pantanneet Nivala ja Kalajoki ovat huimaa velkaantuneet, Haapavedellä ja Pyhäjärvellä velkamäärän kehitys on ollut maltillista.
Haapavesi on päättänyt, ettei pääomaa käytetä muuta kuin poikkeuksellisen suuriin työllisyyttä edistäviin hankkeisiin. Kaupunginkamreeri Jouko Luukkonen sanoo tuottoja tuloutetun niin, että kokonaisvaikutus vuositasolla vastaa verotuloissa puolta prosenttiyksikköä.
Pyhäjärven taloussihteeri Pirkko Pulkkinen kertoo suunnitelmissa olevan koskea Repo-rahoihin pikkusen. Periaatteessa rahat on ajateltu sijoitettavan elinkeinoelämän kehittämiseen.