Kolumni

Ren­tou­tu­kaa, vaikka jälki jää

Silmiin osui tietoja suomalaisten mökkeilystä ja hiilijalanjäljestä, siitä joka lasketaan nykyisin kaikesta ja joka antaa suomalaisille korkean lukeman lisäksi huonon omantunnon.

_
_

markku.mantila@kaleva.fi

Silmiin osui tietoja suomalaisten mökkeilystä ja hiilijalanjäljestä, siitä joka lasketaan nykyisin kaikesta ja joka antaa suomalaisille korkean lukeman lisäksi huonon omantunnon.

Joku kirjoittaja väitti, että suomalainen mökkeily rasittaa luontoa keskimäärin saman verran kuin keskiverto intialainen. Kun Intia on kehitysmaa, jää pohtimaan, saastuttaako suomalainen erittäin vähän vaiko intialainen erittäin paljon.

Toinen juttu kertoi, että kahden hengen matka Thaimaahan tuottaa päästöjä yhtä paljon kuin noin 60 kilometrin mittaisen työmatkan ajeleminen koko vuonna.

Energiatehokkuustoimikunnan mielestä mökkiviikko rasittaa luontoa jopa kaksinkertaisesti verrattuna kotioloissa vietettyyn viikkoon.

Ja niin edespäin.

Ekologinen selkäreppu on 400 000 mökin Suomessa jo niin painava, että se jättää verihiertymät olkapäihin.

Jollei juhannuksena saa säästä mieltään matalaksi, niin viimeistään tutustumalla siihen, millainen rasite suomalainen luonnolle on, mökillään tai ilman. Ahdistus iskee kuin miljoona volttia.

Energiasta on kysymys. Sitä tarvitaan liikkumiseen, lämmittämiseen, ruoanlaittoon ja viihdyttämiseen. Sähkölaitteiden määrä on kotitalouksissa kasvanut huikeasti.

Jos joku jaksaa vielä muistaa kivikautta, joka tässä yhteydessä tarkoittaa 1980-lukua, keskivertokoti oli suorastaan ekologinen. Sähkövempaimiin kuului radion ja television lisäksi lähinnä partakone, imuri ja leivänpaahdin.

Nykyään perheissä on useita kännyköitä, kotiteattereita, tietokoneita, dvd-laitteita, ipodeja, pelikonsoleita ja ties mitä. Ja nykynuorten sanotaan olevan ympäristötietoisia, vaikka käyttävät energiaa ainakin kaksi kertaa sen verran kuin vanhempansa teini-ikäisinä parikymmentä vuotta sitten.

Nuoret suhtautuvat myös ydinvoimaan kovin paljon kriittisemmin kuin vanhempansa. Suhtautuminen on osaksi nuoruuden radikalismia, mutta on siinä muutakin.

Erehdyin kerran julkisesti tiedustelemaan ydinvoimaa vastustavalta joukolta, että kuinkahan moni mielenosoituksessa käytetyistä megafoneista toimi ydinsähköllä.

Sanomistahan siitä tuli. Reaktiosta päättelin, että sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon yhteys on katkennut. Kannettavien ja kännyköiden tarvitsema sähkö on muuttunut monelle itsestäänselvyydeksi. Ikään kuin olisi yllätys, että jollakin myllyllä virtaa pitää jauhaa ja niihin myllyihin täytyy investoida huomattavia summia rahaa.

Mökkeilyä epäekologisuudesta syyllistävät ovat oikeastaan aika lailla itsekkäitä. Samaan aikaan, kun oma energiaa kasvavasti vaativa laitteisto lisääntyy, huomio kiinnittyy kesämökkeilyyn, jota pidetään peräti synnillisenä.

Aivan yhtä hyvin voisi tiedustella, monestako playstationista, kännykästä, tietokoneesta tai muusta sähkövimpaimesta olisi itse valmis luopumaan, jotta voisi auttaa mökkeilyn aiheuttaman ekologisen selkärepun kantamisessa.

Pata soimaa edelleen helposti kattilaa. Mökillä tai kotona.

Maailmassa lienee kohta seitsemän miljardia ihmistä. Suomalaisia heistä on 5,3 miljoonaa. Vaikka suomalaiset siirtyisivät keräilytalouteen kerralla, sillä ei olisi mitään vaikutusta ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.

Ilmastotalkoisiin on osallistuttava, tietysti. Maapallon pelastamista koskevat oikeat toimet tehdään kuitenkin muualla. Niitä odotellessa mökkeilkää kevyin mielin.