Pohjoismaiden suhteet niin valtiollisella kuin kansalaisyhteiskunnan tasolla ovat poikkeuksellisen rennot, välittömät ja lämpimät.
Ainutlaatuisen yhteistyön ja kotoisan yhteenkuuluvuuden mutkattomuutta osoittaa se, että kaikki pohjoismaiden valtionpäämiehet juhlivat yhdessä torstaina Helsingissä Suomen satavuotista itsenäisyyttä.
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio isännöivät koko pohjoismaista perhettä, kun vieraisilla olivat Tanskan kuningatar Margareeta, Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, Norjan kuningas Harald ja kuningatar Sonja sekä Islannin presidentti Gudðni Thorlacius Jóhannesson ja tämän puoliso Eliza Jean Reid.
Pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät perinteet, ja viime aikoina maailman muuttuessa halu syventää pohjoismaista yhteistyötä entisestään on korostunut. Yhteistyötä haetaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, vaikka maiden puolustuspoliittiset ratkaisut ovat erilaisia.
EU-yhteistyö on vienyt paljon tilaa, mutta ei ole missään tapauksessa poistanut pohjoismaiden yhteenkuuluvaisuutta. Suhde on niin vahva, että se kestää ajoittaiset suhdannevaihtelut.
Valtiollisella tasolla asioita hoidetaan pohjoismaiden ministerineuvoston ja parlamenttien välillä. Päävastuun pohjoismaisesta yhteistyöstä kantavat pääministerit ja yhteistyöministerit.
Pääministerit pitävät yhteisiä kokouksia ennen EU:n huippukokouksia, vaikka pohjoismaat eivät muodosta yhtenäistä blokkia EU:ssa ja Norja kuluu Eta-alueeseen. Myös muut ministerit tapaavat säännöllisesti.
Pääministeritapaamisissa on asetettu tavoite tehdä Pohjolasta maailman integroiduin alue. Käytännön tasolla maiden väliltä pyritään poistamaan rajaesteitä, jotka johtuvat hieman erilaisista käytänteistä.
Pohjoismaiden yhteistyö onkin sujunut usein parhaiten pienissä ja arkisissa asioissa eli juuri niissä, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään. Esimerkiksi rajan yli ulottuva vuorovaikutus voisi tuskin olla mutkattomampaa mitä se on Tornionjoen molemmin puolin.
Arktisen yhteistyön syveneminen lisää omalta osaltaan pohjoismaisen kumppanuuden tarvetta. Pohjois-Suomi, Pohjois-Ruotsi ja Pohjois-Norja ovat tulevaisuuden arktisissa visioissa merkittäviä taloudellisen hyvinvoinnin lähteitä.
Pohjoismaisilla ratkaisuilla on ulkopuolista kysyntää ja brändiarvoa. Tuore pääministerialoite tarjoaa ratkaisuja globaaleihin haasteisiin Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n Agenda 2030 tavoitteiden tukemiseksi.
Tarjolla on pohjoismaisia malleja ilmasto-, ympäristö-, hyvinvointi-, elintarvike- ja tasa-arvokysymyksiin.
Yhteinen pohjoismainen viitekehys on niin itsestään selvää, että harvoin tulee ajatelleeksi pohjoismaisen mallin ainutlaatuisuutta. 26 miljoonan asukkaan yhteisöllä onkin välillä tarpeen vahvistaa yhteistä arvopohjaa.
Pohjoismaiset vahvuudet kuten demokratia, kansalaisyhteiskunta ja tasa-arvo eivät ole jokamiehen oikeuksia kaikkialla.