Remp­seää so­ta-ajan lau­lu­jen svengiä

Korsuorkesteri on kypsytellyt tiukkaa suomalaisten sota-ajan laulujen svengiä jo viisitoista vuotta.

Toppilan Möljällä sota-ajan lauluja ja vanhoja iskelmiä tulkitsevat vasemmalta oikealle Ami Varjotie, Kalevi Hautamäki, Pepe Kovanen, Jarmo Peippo ja Ari Kataja.
Toppilan Möljällä sota-ajan lauluja ja vanhoja iskelmiä tulkitsevat vasemmalta oikealle Ami Varjotie, Kalevi Hautamäki, Pepe Kovanen, Jarmo Peippo ja Ari Kataja.
Kuva: Luukkanen Erik


Korsuorkesteri on kypsytellyt tiukkaa suomalaisten sota-ajan laulujen svengiä jo viisitoista vuotta.

"Tärkeintä on, että lauluissa on rempseyttä samaan tapaan, kuin niiden alkuperäisissä sovituksissa. Toivomme, että niiden hauskuus välittyisi yleisölle rivakkojen kitarakomppien ja tiukan yhteislaulun kautta", yhtyeen kitaristi ja perustajajäsen Pepe Kovanen kertoo.

Korsuorkesteri soittaa keikkansa Suomen armeijan vuoden 1936 mallin sotilaspuvuissa.

Kovanen painottaa, ettei yhtye halua soittaa keikoillaan ketään loukkaavia tai rienaavia lauluja.

"Emme ikinä esitä kappaleita, joissa puhutaan vihollisesta ilkeämielisesti, koska Neuvostoliitonkin joukot olivat sotien aikaan Suomen vihollisia vain tilanteen pakosta", hän pamauttaa.

Kovasen ensimmäiset sota-ajan lauluihin liittyvät muistot ovat kovin haikeita.

"Enoni ja setäni ovat olleet rintamalla. Meillä oli lapsena paljon illanistujaisia kotona, jossa kyläilevät sukulaiseni esittivät sota-ajan kappaleita kyynelet silmissä, mandoliinilla lauluaan säestäen", 1950-luvun alussa Imatralla varttunut muusikko muistelee.

Sota-ajan laulut olivat pitkään tabu suomalaisessa iskelmäkulttuurissa, ja uudelleen niitä alettiin lämmittää vasta 1970- ja 1980-luvuilla.

Varsinaista rintamalla äänitettyä tai esimerkiksi juuri sotilaitten itsensä äänittämää musiikkia ei Suomessa juuri tallennettu.

Kotopuolessa musiikin tekemisestä vastasivatkin ennen kaikkea Matti Jurvan ja Tatu Pekkarisen kaltaiset suomalaisen iskelmän vanhat kehäketut.

"Muistan, miten sellaiset sota-ajan laulut, kuin Pienet kukkivat kummut tai Kaunis valhe koskettivat minua jo pikkupoikana", Kovanen muistelee.

Myöhemmin sota-ajan lauluja ovat tulkinneet artistit laidasta laitaan.

Esimerkiksi Elämää juoksuhaudoissa -balladia ovat versioineet Solistiyhtye Suomi, Arja Saijonmaa sekä helsinkiläinen punk-yhtye Rytmihäiriö.

Viisi settiä illassa on se normaali kattaus, jonka Korsuorkesteri tanssilavakeikoilla soittaa.

Kolme varttia kestävän sota-ajan ohjelmistonsa ohella tarjoillaan myös perinteistä suomalaista humppaa ja jenkkaa.

"Rautalankamusiikki on myös yksi Korsuorkesterin rakkaus."

Korsuorkesteri ja Oulun sotaveteraanikuoro esittävät sota-ajan lauluja Toppilan Möljällä tänään sunnuntaina kello 15. Liput 10 euroa.

Ilmoita asiavirheestä