"Me olemme enemmän kuin tyytyväisiä", myhäilee Pölhön koulun rehtori Leila Eräpuro tilapäisessä toimistossaan vanhassa koulurakennuksessa. Ikkunasta näkyvä uusi koulurakennus on vastikään päässyt remonttimiesten työmaaksi. Kun se valmistuu maaliskuun alkuun mennessä, käydään tämän iäkkäämmän rakennuksen kimppuun.
Eräpuro on ollut Pölhössä rehtorina kymmenen vuotta ja koko sen ajan remonttia on tuuppailtu eteenpäin. Asiaa on ajanut vanhempainyhdistys ja loppuvaiheessa peruskorjaukseen on patistellut myös työsuojelupiiri ja Oulun työterveyslaitoksen mittaustulokset, jotka kertovat kosteuden pöpöineen pesiytyneen koulun vakioasukkaiksi.
Keminmaassa peruskorjataan kesän aikana kahta koulua ja neljää koulurakennusta, sillä elokuussa alkaa myös Kirkonmäen ala-asteen remontti. Kirkonmäkikin toimii kahdessa rakennuksessa, joista koulukeskuksessa sijaitseva rakennus on kamppaillut Pölhön koulun tapaan kosteuspulmien keskellä.
"Suurin osa Lapin läänissä peruskorjaukseen tulevista kouluista kärsii kosteusongelmista ja huonosta ilmastoinnista", lääninsivistysneuvos Helena Alhosaari kertoo.
Kosteus kiusana
Keminmaan sivistystoimenjohtaja Hannu Reinikainen on havainnut, että kosteuden aiheuttamat vaivat kiusaavat erityisesti 1970-luvulla rakennettuja kouluja. Pölhön ja Kirkonmäen koulujen uudemmat rakennukset on molemmat tehty 70-luvulla. Perusteellisen remontin yhteydessä ne saavatkin kattoon harjaa ja räystäitä.
Ulkoiselta olemukseltaan Pölhön uudempi koulurakennus vaikuttaa tosin olevan hyvin kopillaan. Tiiliverhouskin on eteläistä seinää lukuunottamatta kestänyt hyvin tuulia ja tuiskuja.
"Ei tämä pahalta näytä. Alkuperäiset sisäpintojen maalit ja lattiapinnoitteet ovat todella hyvässä kunnossa. Vesikatto on tosin vuotanut ja se on aiheuttanut ongelmia", vastaava mestari Markku Niskakoski arvioi. Jos sateet eivät tee tepposia, uusi vesikatto suojaa koulua jo syyskuun puolivälin tienoilla.
Keminmaassa oli Reinikaisen mukaan ajatuksena peruskorjata koulut hieman pitemmällä aikataululla, mutta homehaitat kaatoivat remontit yhtä aikaa päälle. Kunta ei ollut esittänyt kouluja lääninhallituksen listoille, mutta kun valmius toisen koulun korjaukseen omalla rahalla löytyi, valtio myönsi pikavauhtia valtionosuuden toiselle koululle.
Kahden koulun peruskorjaaminen yhtä aikaa on rankka juttu kunnalle, vaikka Pölhön koulun kustannuksista valtio maksaakin noin puolet. Yhteensä irtaimistoineen molempien koulujen korjaustyöt maksavat noin 5,1 miljoonaa euroa.
Koulutoimelle kahden koulun peruskorjaus yhtä aikaa on melkoinen palapeli, jotta noin lukuvuoden kestävä evakkoaika hoituu sujuvasti. Pölhössä otetaan käyttöön parakit, eli tilaelementtiluokat sekä nykyään nuoriso- ja harrastetilana oleva vanhin koulurakennus. Kirkonmäkeläiset sijoitetaan vanhaan verotoimiston tilaan ja yhteen Väylätien liikerakennukseen, joka toimi koulutilana yläasteen ollessa remontissa viime vuosikymmenen lopulla.
"Pölhön koulu toimii peruskorjauksen ajan kolmessa pisteessä, mutta saamme sentään olla yhdellä alueella, joten koulutyö voidaan hoitaa opetuksellisesti järkevästi", rehtori Eräpuro kertoo.
Lapille tuplat totutusta
Alhosaari on tyytyväinen, että Lappi on tänä vuonna saanut valtionosuutta neljään kouluun. Se on tuplasti enemmän kuin mihin viime vuosina on jouduttu tyytymään. Pölhön lisäksi rahaa on tullut Hannulan koululle Torniossa sekä Napapiirin yläasteelle ja Ranuan Kuhan ala-asteelle.
"Tilanne on tänä vuonna ollut parempi kuin aikoihin. Toivoa sopii, että hallitusohjelman kirjaus toteutuu ja myös jatkossa seuraa yhtä hyviä vuosia."
Hallitusohjelmassa on maininta terveellisen ja turvallisen kouluympäristön takaamisesta erityisesti peruskorjausrahoja lisäämällä. Lääninhallituksella on parin kymmenen koulun lista odottamassa lähivuosina valtionosuutta. Tarve olisi suurempi, sillä kaikki kunnat eivät ole valtionrahan vähyyden tietäen panneet hakemusta vetämään.
