Oululaispoliitikoista koostuva remonttiryhmä teki sen mitä piti: hyvinvointikeskusten, koulujen ja lähikirjastojen määrä vähenee ja uudisrakentamista hillitään.
Oululaispoliitikot ovat ottaneet todesta kaupunginjohtaja Matti Pennasen huolen heikentyneestä taloustilanteesta. Pennanenhan on perännyt kymmenien miljoonien eurojen suuruisia menoleikkauksia talouden oikaisemiseksi.
Jos jollekin on ollut epäselvää, mitä tuon suuruusluokan menojen karsiminen tarkoittaa, poliitikoista koostuvan remonttiryhmän tämänviikkoinen linjaus tekee epäselvyydestä lopun. Edessä on terveysasemien, koulujen ja lähikirjastojen lakkauttamisia sekä luopuminen suunnitelmista rakentaa uusia hyvinvointikeskuksia.
Keskeisistä oululaispoliitikoista koostuva remonttiryhmä pääsi sopuun kaupungin talouden lähivuosien (2015–2017) tasapainottamisesta. Ohjelman lopullinen kohtalo ratkeaa myöhemmin syksyllä valtuuston budjettikokouksessa.
Tällä kertaa poliitikot eivät tyytyneet julistuksenomaiseen tahdonilmaisuun talouden tervehdyttämisestä, vaan etsivät konkreettisia toimenpiteitä, joilla menoja saadaan vähennetyksi. Pohjana oli virkamiesten huolellisesti valmistelema tausta-aineisto.
Toimenpide-ehdotukset ovat kovia ja vaikuttavat kaupunkilaisten arkeen. Yhteistä niille on palvelurakenteen karsinta ja toimintojen keskittäminen. Tämän seurauksena monen kaupunkilaisen matka terveysasemalle kasvaa.
Remonttiryhmän linjauksen mukaan hyvinvointikeskuksia yhdistetään ja määrää vähennetään. Rakenteellisia uudistuksia tehdään kaikilla neljällä hyvinvointialueella.
Suurin muutos tapahtuu keskustan liepeillä. Keskustan, Höyhtyän ja Sepän terveysasemien toiminnat keskitetään Kontinkankaalle. Kaupungin pohjoisalueella lakkautetaan Kaijonharjun ja Rajakylän terveysasemat. Niiden palvelut siirretään Haukiputaalle ja Tuiraan. Suun terveydenhuollon yksiköitä suljetaan niinikään ja toimintoja keskitetään.
Ehdotus pitää sisällään useita muita hyvinvointipalveluiden saatavuuteen ja toimipaikkojen sijaintiin vaikuttavia muutoksia. Samalla luovutaan aikaisempiin suunnitelmiin sisältyneistä uusien hyvinvointikeskusten rakentamisista.
Karsintakirves iskee myös sivistys- ja kulttuurimenoihin niin että tuntuu. Esimerkkinä Hietamäen koulu sekä Kuivasojan ja Sanginsuun sivukoulut lakkaavat, samoin Merikosken yläkoulu. Ruuhkaisilla alueilla otetaan käyttöön vuoroluku. Lähikirjastoja aiotaan vähentää.
Poliitikkoja on syytetty usein siitä, etteivät he uskalla tehdä rohkeita päätöksiä, joita taloustilanne edellyttää. Remonttiryhmää tästä ei voi moittia, vaan pikemminkin kiittää linjausten ennakkoluulottomuudesta. Ratkaisut tekevät kipeää, sillä monen kaupunkilaisen palvelu heikkenee tai ainakin palveluiden saatavuus vaikeutuu.
Oulun kaupungin taloudellinen tilanne on huono eivätkä näkymät ole yhtään lohdullisempia. Onneksi keskeisissä päättäjissä on niitä, jotka tiedostavat, ettei entinen meno voi jatkua. Palvelut on yksinkertaisesti mitoitettava maksukyvyn mukaan.