Linnanmaan yliopistorakennuksen vanhimmalla puolella, niin kutsutulla betonipuolella kärsitään edelleen sisäilmaongelmista. Remontin tarvetta on jatkuvasti, ja peruskorjausta on tehty vaiheittain. Kosteusvaurioita on korjattu jo vuosia eri puolilla rakennusta.
Esimerkiksi kemian laitoksella osa henkilökunnasta on kärsinyt huonosta sisäilmasta jo pitkään. Fysikaalisen kemian osastolla työskennellyt Teija Suopajärvi kertoo, että oireet alkoivat silmien kirvelyllä ja kurkun karvastelulla.
"Itselläni oireet jäivät melko pieniksi, mutta työkavereistani ainakin kolmella oli paljon hengitysvaikeuksia ja yhdellä puhkesi astma. Moni kärsi korkeasta kuumeesta", Suopajärvi sanoo. "Tutkimuksissa selvisi, että esimerkiksi yksi ilmasilta oli kokonaan homeessa."
Lääkärit huolestuivat
VTT teki kosteusmittauksia paikalla kolmisen vuotta sitten. Tuolloin ei havaittu suuria vaurioita, mutta Suopajärven mielestä muutaman reiän poraaminen seinään ei kerro koko totuutta. Eri alalle kemialta vaihtanut Suopajärvi kertoo, että ongelmien aikaan lääkäritkin huolestuivat työntekijöiden oireilusta.
"Kolme meistä sai lääkäriltä lausunnon, että enää ei ole asiaa kemian laitokselle tai koko vanhalle puolelle terveyssyistä. Muilta tahoilta sanottiin, ettei asiasta kannata puhua, sillä se lietsoo vain turhaa hysteriaa", Suopajärvi sanoo.
Rakennusten vuokranantaja on vuoden loppuun asti Senaatti-kiinteistöt, jolle kuuluu myös kunnossapito. Linnanmaan yliopistorakennusten korjaushankkeista vastaava projektipäällikkö Paavo Kokko kertoo, että sisäilmaongelmia ilmaantuu toistuvasti.
Keskimäärin turvallista
"Koko ajan on muutamia paikkoja, missä ihmiset kokevat sisäilman olevan huonoa. Kemian laitoksella tilanne ei mielestäni ole muihin verrattuna mitenkään erilainen. Keskimäärin Linnanmaan rakennus on rakenteiltaan turvallinen ja helppo korjata. Meillä on ollut sisäilmaryhmä pitkään toiminnassa", Kokko kertoo.
Peruskorjausta tehdään jatkuvasti. Uusin valmistuva korjauskohde on prosessitekniikan osasto.
Seuraavien vuosien remonteista ei vielä tiedetä, sillä yliopistouudistuksen myötä vuoden 2010 alusta lähtien yliopistokiinteistöt siirtyvät kiinteistöyhtiön omistukseen. Nykyinen peruskorjausohjelma olisi ulottunut vuoteen 2013.
Yliopisto omistaa tuolloin kiinteistöyhtiöstä kaksi kolmasosaa. Kiinteistöomaisuuden toivotaan lisäävän yliopiston taloudellista itsenäisyyttä.