Rakennusurakka ei aina pääty urakoitsijan ja asiakkaan yksimielisyyteen.
Yksityishenkilöiden ja yritysten välisiä kiistoja selvittelevä Kuluttajariitalautakunta sai viime vuonna kaikkiaan 520 rakennustoimintaa koskevaa valitusta, kun vuotta aiemmin niitä oli hivenen alle 500. Vaikka rakentaminen muuttuu, ovat riidanaiheet pysyneet jo pitkään samanlaisina.
"Yleisimmin valituksia tulee laskutuksesta, työn laadusta ja vähemmän myöhästymisestä", Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Tarja Raiskinen
toteaa.
Tänä vuonna valituksia on tullut 233, mutta Raiskinen arvioi valitusten määrän nousevan normaalisti vilkkaamman loppuvuoden vuoksi samoihin lukuihin. Lautakunnan ratkaisut eivät ole juridisesti osapuolia sitovia, mutta noin kolme kertaa neljästä molemmat ne hyväksyvät. Noudattamisprosenttia laskevat pienet yhden miehen yritykset, joita ei ratkaisun tultua välttämättä ole enää olemassakaan.
Suomen omakotiliitto ry:n lakineuvonnassa rakennusliikkeiden ja asukkaiden kiistat ovat järjestöpäällikkö Juha Saarimäen arvion mukaan hienoisessa kasvussa. Riidan aiheet ovat moninaisia: talopaketin seinät likaantuivat kuljetuksessa, luvattuja paloportaita ei toimitettu, tiilikaton väri ei pysy, kattourakoitsijan työt olivat kuukauden myöhässä ja niin edelleen.
"Ihmiset ovat nykyisin valveutuneempia kuin ennen. Suurin osa ongelmista koskee pienremontteja", Saarimäki kertoo.
Lisäremonteista lisäongelmia?
Varsinkin pienten remonttien uskotaan lisääntyvän huomattavasti, kun kotitalousvähennyksen enimmäissumma nousi vuoden alusta 3 000 euroon. Juha Saarimäki uskoo innostuksen näkyvän myös negatiivisesti.
"Kyllä varmasti mahdolliset ongelmatapaukset lisääntyvät, kun remonttibuumi on kotitalousvähennyksen ja muunkin vuoksi kohonnut."
Tarja Raiskinen ei pidä valitusten määrän kasvua itsestäänselvyytenä. Esimerkiksi asuntokaupassa käsiteltyjen valitusten määrä on pysynyt kuluttajariitalautakunnassa vuosittain kutakuinkin samalla tasolla, vaikka myytyjen asuntojen määrät vuosittain heittelevätkin talouden suhdanteiden mukana.
Monta erilaista ratkaisutapaa
Jos ongelmia ilmenee, ensimmäinen askel on Tarja Raiskisen mukaan aina neuvottelu. Rakennusliikkeelle pitää myös antaa mahdollisuus korjata tekemänsä virheet. Aina sekään ei kuitenkaan auta.
"Seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään maistraattiin, jossa toimii kuluttajaneuvoja. Ja jos ei asia silläkään selviä, niin sitten on mahdollista laittaa kiista meille riita-asiana", Raiskinen sanoo.
Kuluttajariitalautakunnan päätökset eivät kuitenkaan pakota kumpaakaan osapuolta mihinkään. Viimeinen askel on viedä riita oikeuteen. Ennen pitkäkestoista ja kallista oikeuskäsittelyä on nykyisin mahdollista käyttää epävirallisempaa sovintomenettelyä. Siinä riitapukarit käräjätuomarin johdolla keskustelevat vapaamuotoisesti näkemyksistään. Jos tuomarin johdolla löytyy sopu, se pystytään vahvistamaan tuomioistuimessa.