"Miltä itsestäsi tuntuisi, jos asuisit rakennustyömaalla, mutta kuitenkaan et omallasi?" kysyvät rajakyläläiset Ruiskukkatie 15:n A-rapun asukkaat. Viereisen rapun asuntoihin tehdään täydellistä peruskorjausta, ja myös A-rapun alakerran sauna- ja pesuhuonetilat ovat remontissa.
Päivi Lumiaho ja Toni Jämsä kauhistelevat, että remontin äänet kuulostavat hirvittävältä ja häiritsevät päivittäistä elämää. Koneet alkavat metelöidä varhain aamulla, ja töitä tehdään pitkälle iltaan. Pöly leijuu käytävillä, ja työmaa-alue rajoittaa kulkua pihalla.
Lumiaho ja Jämsä ovat onnekseen paljon poissa kotoa, mutta talossa asuu myös yötyössä käyviä ja perheitä, joilla on pieniä lapsia. Kolmeen viikkoon asukkaat eivät ole voineet käydä talon saunassa eivätkä käyttää pesutupaa.
Pari viikkoa sitten alkanut remontti Sivakka Oy:n kerrostalossa kestää kaikkiaan kymmenen viikkoa, minkä jälkeen osat vaihtuvat. Remontoitavan puolen asunnot on tyhjennetty ja niiden asukkaat siirtyneet tilapäisasuntoihin. Lokakuussa remontin on määrä alkaa A-rapun noin kolmessakymmenessä asunnossa.
Puolittaminen haittaa vähemmän
Kolme nimettömäksi heittäytyvää Ruiskukkatien asukasta arvostelee vuokranantajaansa huonoista järjestelyistä peruskorjauksessa. Heidän mielestään koko talo olisi pitänyt tyhjentää ja remontoida kerralla, kuten joillakin Sivakankin työmailla on tehty.
Sivakka Oy:n toimitusjohtaja Risto Korpi sanoo, että noin yhdeksän kymmenestä peruskorjauksesta yhtiön asunnoissa tehdään kuten Ruiskukkatiellä, osissa. Toinen vaihtoehto olisi ollut irtisanoa kaikki vuokrasopimukset riittävän ajoissa, jotta kaikki asunnot olisi saatu tyhjiksi. Puolittaminen on Korven mielestä vähemmän asukkaita haittaava tapa.
Vuokranantajalla ei ole velvollisuutta hankkia asukkailleen tilapäisiä asuntoja remonttien aikana. Sivakka on kuitenkin järjestänyt asunnon niille, jotka eivät ole itse sitä löytäneet.
"Me olemme peruskorjanneet kaikkiaan noin 1 500 asuntoa, ja valituksia on tullut äärimmäisen vähän. Olemme pyrkineet tiedottamaan asukkaillemme aina mahdollisimman varhain remonteista", Korpi sanoo.
Tilapäisasuntoa ei tarvitse järjestää
Ruiskukkatien tyyliin tehtävä remontti on hyvin yleistä lähinnä kustannussyistä, ja suurimmissakin kohteissa asunnot tyhjennetään useimmiten vaiheittain. Sivakalla on hyvä reservi tilapäisasuntoja remonttitalojen varalle, mutta koko talon tyhjentäminen voisi Korven mukaan vaikuttaa vuokrien tasoon. Jos talosta joudutaan tyhjentämään kaksi rappua yhden asemesta, jäävät vuokratulotkin saamatta siltä toiselta rapulliselta.
"Jos vuokratulot vähenevät ja tietysti saneeraaminenkin maksaa vuokranantajalle, tämä voi myöhemmin johtaa vuokran korotuspaineisiin. Siksi remonttien teko osissa on vuokralaistenkin kannalta ymmärrettävää", perustelee Vuokralaisten keskusliiton pääsihteeri Anne Viita.
Vuokranantajan velvollisuus on huolehtia, että remontti ei aiheuta turhaa haittaa. Esimerkiksi meteliä rajoittavat kunnan järjestyssäännöt. Viita huomauttaa, että remonteista aiheutuvia haittoja ei koskaan voida kokonaan välttää. Peruskorjaus koituu yleensä kuitenkin vuokralaisten eduksi, kun asunnon kunto paranee.