Korjausrakentamisessa unohdetaan edelleenkin valitettavan usein hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset.
"Tekniset seikat ovat kyllä hyvin hallussa, mutta esimerkiksi kulttuuriset ja sosiaaliset näkökulmat unohdetaan usein. Tässä on vielä parantamisen varaa", huomauttaa projektipäällikkö, arkkitehti Raimo Tikka Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskuksesta (Pora).
Käytännössä eri osa-alueiden tasapainoinen huomioiminen korjausrakentamisessa tulee esille esimerkiksi vanhusväestön keskuudessa.
Vanhukselle olisi tärkeää, että ympäristö olisi tuttu ja viihtyisä, eivätkä elämänolosuhteet kovin paljon uudistuksissa muuttuisi.
"Vanhusväestön asema tulisi rakennuskannan uusimisessa ottaa entistä paremmin huomioon. Sosiaalinen ympäristö on vanhukselle ja kenelle tahansa tärkeä. Tutussa ympäristössä elämä on mielekästä, kun ympärillä ovat tutut kaupat ja postit ja niissä työskentelevät tutut ihmiset", Tikka kuvailee.
Korjausrakentamisen arvoja käsiteltiin seminaarissa Oulussa keskiviikkona. Seminaari oli osa vuoden 2003 valtakunnallista rakennusperinnön teemavuotta.
Taipumusta
korjata liikaa
Kun tavallinen mattimeikäläinen ryhtyy korjaamaan vanhaa rakennusta, hän usein ajattelee, että pitää tehdä paljon näyttäviä muutoksia. Usein myös esimerkiksi naapuruston paine ajaa siihen, että halutaan tehdä paljolla rahalla mahdollisimman näyttävää jälkeä.
"Haluamme antaa ihmisille uskon vahvistusta, että korjaaminen kannattaa, mutta tarpeetonta ei kuitenkaan kannata korjata", Tikka sanoo.
Esimerkiksi arvokohteissa hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, ettei hyvä korjaaminen muuta rakennusta silminnähden paljon mitenkään.
Oulun omakotialueista esimerkiksi Karjasilta on nyt monien muutosten alla. Asukkaat haluavat muuttaa taloja enemmän omiin tarpeisiinsa vastaaviksi.
Korjaus- ja miljöörakentamisen artenomi Päivi Pussinen kertoo, että ihmiset havahtuvat kysymään neuvoa esimerkiksi silloin, kun korjausrakentamista on jo tehty, ja jälkeenpäin halutaan varmistaa, onko työ on tehty oikein.
Karjasillalla kysytään neuvoa usein myös mahdollisiin home- ja kosteusvaurioihin liittyvissä asioissa.
Intiössä useita korjauskohteita
Intiössä kasarmialueella on käynnissä useita muutostöitä. Esimerkiksi vanhoja kivikerrostaloja kunnostetaan ja puukasarmialueelle rakennetaan koulutustiloja.
Puukasarmialue on luokiteltu kulttuurihistorialliselta arvoltaan valtakunnallisesti merkittäväksi ympäristöksi.
Sen hankesuunnitelmassa on korostettu, että rakennusten ulkoista ilmiasua ei saa muuttaa, vaan rakennukset korjataan entistäen.
Arkkitehti Kari Huotarin mukaan mielestä ratkaisu on oivallinen: kun aiemmin puukasarmi oli sotilaiden koulutuskäytössä, saadaan se nyt siviilien koulutuskäyttöön.
120 vuotta vanhalle puukasarmialueelle sijoitetaan vaiheittain Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen toimintoja, esimerkiksi koulutustiloja. Entisestä suljetusta kasarmialueesta tulee kaikille kansalaisille avoin, puistomainen puurakennusten miljöö.