Oulu Tason nosto Oulun ja Seinäjoen välisellä Pohjanmaan radan osuudella ei onnistu 400 miljoonalla eurolla, vaan hanke näyttäisi tulevan selvästi sitä kalliimmaksi. Tieto kustannusten kohoamisesta voi hankaloittaa radan kehittämistä, suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas Pohjois-Pohjanmaan liitosta pelkää.
Rataosuuden tulevaisuus on puntarissa hallituksen budjettikehysneuvotteluissa, jotka alkoivat torstaina.
"Jonkinlainen rahoituspäätös pitäisi saada aikaiseksi. Nyt ollaan kriittisessä vaiheessa. Jos päätöstä ei synny, hanke uhkaa taas siirtyä", Palokangas manaa.
Hän muistuttaa, että kaikki poliittiset tahot ovat ottaneet hankkeeseen myönteisen kannan. Esimerkiksi liikenneministeri Leena Luhtanen (sd.) on luvannut "tehdä kaikkensa", jotta asia lähtisi vyörymään eteenpäin.
Ratahanke on laskelmissa todettu kansantaloudellisesti erittäin kannattavaksi.
Ratatöiden alustavaksi kustannustasoksi on arvioitu juuri 400 miljoonaa. Ratahallintokeskuksen kehittämissuunnitelmassa parannustyöt alkaisivat vuonna 2007, tosin vasta vaatimattomalla kolmen miljoonan euron panostuksella. Seuraavana vuonna rahaa pitäisi rakentamiseen löytyä 40 miljoonaa ja vuonna 2009 summa nousisi 47 miljoonaan.
Kyseessä on kuitenkin vasta alustava suunnitelma, ei sitoumus. Toisaalta hankkeen yleissuunnittelu on jo alkanut. Sen pitäisi johtaa varsinaiseen hankesuunnitelmaan, jonka on määrä valmistua kahden vuoden kuluttua.
Elinkaarimallilla
joustoa
Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas panee rahoituksen suhteen toivonsa niin sanottuun elinkaarimalliin. Siinä hanke kustannettaisiin yksityisellä rahalla, jonka työn tilaaja maksaa takaisin esimerkiksi 30 vuoden kuluessa.
Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää yhdessä Ratahallintokeskuksen kanssa mallin sopivuutta ratahankkeisiin. Selvyyttä asiaan pitäisi löytyä ensi syksyyn mennessä.
Palokankaan tietojen mukaan elinkaarimallia Oulu-Seinäjoki-osuudella onkin ryhdytty miettimään toden teolla.
Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas näkee mallissa paljon mahdollisuuksia. Se voisi jouduttaa radan kunnostusta merkittävästi, kun rakentaminen ei olisi sidottu valtion tai radan pitäjän vuosittaiseen budjettiraamiin, eikä edes yhteen hallituskauteen.
Lisäksi rata voitaisiin saman tien tehdä jopa alustavia kaavailuja ehommaksi.
"Kaksoisraide olisi järkevää ulottaa Ouluun asti", Palokangas huomauttaa. Jos koko rataosuutta ei edes elinkaarimallilla saada kaksiraiteiseksi, ainakin kyseisiä rataosuuksia voisi lisätä Oulun ja Ylivieskan kohdilla. Nyt tuplaraide on luvassa vain Kokkolan seudulle.
Ensi viikolla kirjoitetaan Oulussa alle radan vaikutusalueen 54 kunnan, alueen maakuntaliittojen, lääninhallitusten, tiepiirien, Ratahallintokeskuksen ja VR:n toimesta aiesopimus, jossa tahot lupautuvat edistämään koko ratakäytävän liikennejärjestelmää.
"Kyseessä on maan ensimmäinen ylimaakunnallinen liikennesuunnitelma, jossa kehitetään nimenomaan rautatieliikennettä", Tuomo Palokangas korostaa.