Soneran teletunnistejupakka sai maanantaina hyvin erikoisia piirteitä. Keskusrikospoliisi nimesi aamupäivällä Soneran entisen toimitusjohtajan Kaj-Erik Relanderin vangittavien listalle epäiltynä törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta, mutta perui nimeämisen myöhemmin iltapäivällä tutkinnallisista syistä. Tarkempaa selitystä ei saatu.
Nimeämisessä oli poikkeavaa se, että Kaj-Erik Relanderia vaadittiin suoraan vangittavaksi. Yleensä, kuten kaikkien muiden viiden soneralaisenkin kohdalla on käynyt, vangitsemista vaaditaan vasta pidätysajan umpeutumisen jälkeen.
Suora vangitseminenkin on mahdollista ja sitä voidaan käyttää myös silloin, kun lähdetään pyytämään ulkomaille matkustaneen henkilön vangitsemista. Kansainvälinen etsintäkuulutus voidaan käytännössä antaa vain tuomioistuimen vangitsemispäätöksen jälkeen. Henkilöä vaaditaan silloin vangittavaksi poissaolevana.
Kaj-Erik Relander on viime aikoina asunut Lontoossa, joten tämä saattaa selittää ainakin osittain poliisin toimintaa. Toisena selittävänä tekijänä voi olla se, että Relander on Suomessa. Siinä tapauksessa poliisin aktiivinen toiminta ennakoi hänen pidättämistään.
Professori Koskinen: Hyvin poikkeuksellista
Rikosoikeuden professori Pekka Koskinen arvioi, että keskusrikospoliisin maanantaina tekemä vangitsemisvaatimuksen peruuttaminen on "äärimmäisen poikkeuksellinen".
Peruutustiedon tultua julki spekuloitiin mahdollisuudella, että Krp on saattanut uhata Relanderia vangitsemisvaatimuksella. Tämän ajatuksen mukaan Relander olisi kuitenkin ilmoittanut tulevansa vapaaehtoisesti, jonka jälkeen vangitsemisvaatimus olisi vedetty takaisin.
"Tämä mahdollisuus tuli minullekin välittömästi mieleen, kun kuulin peruutuksesta. Kuulostaa järkeenkäyvältä, että poliisi painostaa (Relanderia) tällä tavalla. Tai sitten Relander on yllättäen ja uskottavasti ilmoittanut, että vetäkää vangitsemisvaatimus pois, hän tulee muutenkin", Koskinen muotoilee.
Professori ei usko, että maanantain tapahtumat johtuisivat keskusrikospoliisin virheestä tai sekaannuksesta.
"Tässä on kuitenkin sen verran isoista ja suurta julkisuutta saavista asioista kyse, että ammattitaitoiset Krp:n ihmiset tuskin kummemmin sähläävät. Varmaankin he palaavat tässä varman päälle", hän arvioi.
Sonera ja poliisi
yhtä vaitonaisia
Tutkinnanjohtaja, keskusrikospoliisin apulaispäällikkö Jari Liukku kieltäytyi maanantaina tiukasti kommentoimasta Sonera -asiaa.
Myös Soneran johto pysyi vaitonaisena. Toimitusjohtaja Harri Koponen toisti useaan kertaan perjantaina, että hän haluaa turvata asiassa poliisin tutkintarauhan ja toivoo totuuden paljastuvan.
Koponen vetosi myös siihen, että ihmiset erottaisivat nykyisen Soneran toiminnan entistä ajoista.
"Itse en tiedä asian historiaa kovin tarkasti. Minun on myös helppo auttaa viranomaisia, koska olen tullut yhtiöön epäiltyjen kommellusten jälkeen. Kaiken kaikkiaan kysymys on hyvin erikoisesta ajanjaksosta yhtiön historiassa", kommentoi Harri Koponen.
Soneran teletunnistejupakan oikeuskäsittelyn odotetaan alkavan Helsingin käräjäoikeudessa aikaisintaan ensi tammikuussa.
Vangittavien listalla pysyivät edelleen Soneran viestintäjohtaja ja johtoryhmän jäsen Jari Jaakkola ja integraatiojohtaja Henri Harmia.
Vangitseminen oikeudessa taas tänään
Kolmannen kerran vangitsemista käsitellään tänään tiistaina ensimmäisenä vangitun yritysturvallisuuspäällikkö Alpo Mannisen osalta.
Yritysturvallisuusjohtaja Juha E. Miettisen kolmas käsittely on ensi torstaina ja tietoturvapäällikkö Sari-Anne Pulkkisen 5. lokakuuta.
Vangitsemiset ovat kerrallaan voimassa esitutkinta vaiheen aikana kaksi viikkoa ja takarajaa niille ei ole laissa asetettu. Tuomioistuimet asettavat kuitenkin syytteen nostamisen takarajan.