Suomessa seisoo ensi vuoden alusta useita tuhansia laittomia ajoneuvoyhdistelmiä. Koska kavennuksiin ajava EU-direktiivi koskee leveitä avolavoja ja pressupeitteisiä kuljetuksia, ongelmat kasautuvat pohjoisessa. Metsä-, turve- ja sahateollisuuden kuljetukset uhkaavat lamaantua ensi tammikuussa. Apua haetaan oikeuskanslerilta.
Nyt voidaan vain jossitella. Kriisiltä olisi säästytty, jos liikenneministeriö olisi kieltänyt ajoissa 2,60 senttimetriä leveiden perävaunujen ja vaihtokuormatilojen rekisteröinnin, kuten Ruotsi jo vuonna 1997, huokaa Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n SKAL:in toimitusjohtaja Seppo Sainio EU-direktiivin voimaantuloa 2007.
Suomessa liikenneministeriö salli leveiden kuorma-autoyhdistelmien katsastukset aina lokakuulle 2004 asti.
SKAL ei voi puuttua kenenkään investointeihin, Sainio väistää. "Siinä se porukka harhautui, ovat rakennuttaneet näitä leveitä vielä 2004 ja 2007 ne pitäisi pistää kappaleiksi. On tullut aikamoinen virhe."
Ministeriö harhautti
Liikenneministeriö ruokki lähes vuosikymmenen toiveita jopa vuoteen 2015 jatkuvista sopeutumisajoista. Vaan on kentälläkin tarvetta katsoa peiliin. Moni kuljetusyritys halusi pitää leveät laidat, koska asiakkailta saatiin samaa viestiä.
EU-komissio on nyt asettanut siirtymille stopin. "Muu EU kadehtii Suomen kalustoa", Vähälä-Yhtiöiden kalustosta vastaava johtaja Mikko Vähälä miettii. Meillä kun saa jo ajaa reippaasti pitempiä rekkoja kuin muualla EU:ssa.
"Se on vähän niinkuin ahneutta", hän myöntää, kun leveydestäkään ei luovuttaisi.
"Tilanne on ihan järjetön", toteaa toimitusjohtaja ja SKAL:in varapuheenjohtaja Matti Heikkilä Kuusamon Kuljetus Oy:stä. Hän kaipaa asioihin "rotia" eli järkeä, vaikka myöntääkin muutoksen olleen "kymmenen vuotta yrittäjillä tiedossa".
Siirtymäaikaa yritetään nyt saada vielä kansallisten ongelmien nimissä. Kansanedustaja Erkki Pulliainen (vihr.) on kirjelmöinyt asiasta oikeuskansleri Paavo Nikulalle vedoten force major -tyyppiseen pykälään. "Näillä viikoin odotetaan kannanottoa", Heikkilä toivoo.
Suma koritehtailla
Joka tapauksessa laskusta tulee kova, arvioi SKAL:in toiminnanjohtaja Heikki Huhanantti Oulussa. Suomessa ajelee jopa kolmetuhatta jo pian laitonta perävaunua ja vetoautoa.
Edessä on valtava ketjureaktio. Muutostyöt, joiden myötä yhdistelmistä katoaa muutama kuutio tilaa, maksavat 15 000 euroa yksikköä kohti.
Direktiivi koskee juuri isointa, yli 22-metristä kalustoa. "Kannattaako 7-8 vuotta vanhoja vehkeitä uudistaa", Heikkilä ennakoi jo kuljetusyrittäjien konkursseja. "Vehkeistä tulee arvottomia, ongelmajätettä."
Perävaunukapasiteetit menevät auttamatta tukkoon. "Yritykset tarvitsevat ruuhkan purkamiseen ainakin kolme vuotta", Heikkilä laskee. Alalla toimii kymmenkunta edustajaa.
Koritehtaat eivät vielä edes tiedä, mikä kavennus kelpuutetaan. Pitääkö molemmat seinät siirtää ja hitsata uudestaan kiinni vai riittäisikö ehkä yksipuolinen kavennus tai ohennus vain sisäpuolelta rimoilla. "Sen ministeriö on kieltänyt."
Myös kotitaloudet saattavat tuntea kriisin nahoissaan, jos turvekuljetukset seisovat pakkasilla. "Tammikuussa voi olla jossakin kylmä", Heikkilä epäilee.
Ongelmissa ovat myös sahatavaraa niputtavat, keittiökalusteiden valmistajat sekä paketointikoneita käyttävät. Rakennusteollisuuden levyt sopivat rinnakkain vain leveisiin yhdistelmiin. Herkemmät tuotteet uhkaavat nirhautua kapeammissa kuljetustiloissa. Ketjupurkulaitteita taas ei edes voi kaventaa, Huhanantti tietää.
