Vapusta alkaen Suomen kuljetusmarkkinat ovat auki uusille EU-maille. Esimerkiksi Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Slovakian, Tshekin ja Unkarin liikenteenharjoittajat saavat kilpailla Suomen sisäisillä kuljetusmarkkinoilla suoma-laisyritysten kanssa. Tätä sanotaan kabotaasiksi.
EU-säädöksen mukaan kabotaasi on sallittu vain väliaikaisesti ja pysyvät kuljetussopimukset ovat kiellettyjä. Säädöksen valvonta on kuitenkin käytännössä mahdotonta ilman pakollista rahtikirjaa. Kabotaasiliikenteelle määritellään vasta nyt komission esityksen pohjalta pelisääntöjä.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen kertoo, että pääkaupunkiseudulla on jo aiemmin ollut virolaisia kuljetusautoja. Jatkossa niitä voi tulla lisää, hän uumoilee.
Ruuhka-Suomessa
ensin vaikutuksia
Lehtonen rajaa ongelman ruuhka-Suomeen, Tampereelta alaspäin. Hän kuitenkin varoittelee, että jos ulkomaiset autot tulevat laajasti Suomeen, vaikutus näkyy myös runkolinjoilla Ouluun asti.
"Jännityksellä odotamme, mitä tapahtuu. Joka tapauksessa olemme huolissamme. Puolalaiset ovat kyselleet kabotaasiasioita lähetystöstä", Lehtonen tietää.
EU:ssa vielä varmistusta vailla olevien sääntöehdotusten mukaan ulkomaisilla kuljetusyrityksillä olisi mahdollisuus tehdä viikon mittainen visiitti toiseen maahan ja hoitaa siellä sinä aikana kolme kuljetuskeikkaa.
Ministerineuvosto ei ole kuitenkaan Lehtosen mukaan saanut lopullista päätöstä aikaiseksi, koska eri mailla on erilaiset näkemykset siitä, onko aikaraja hyvä vai ei.
Ongelmana on se, että on hyvin hankalaa valvoa sitä, ovatko ulkomaiset autot laillisesti kabotaasiajossa. "Mitenkään ei valvota, ovatko autot täällä tilapäisesti", Lehtonen sanoo.
Lehtonenkaan ei väitä, että ulkomaiset autot kerralla ja ratkaisevasti valtaisivat markkinoita Suomessa. Mutta jos niille tulee vaikka 10-15 prosentin markkinaosuus, ne voivat huonompien aikojen tullessa aiheuttaa ongelmia yhtenä rikkana rokassa.
"Suomalaisen kuljetusalan katteet ovat viime vuosina heikentyneet, vaikka maan taloudella on mennyt hyvin ja bkt on kasvanut", Lehtonen sanoo.
Alan yritysten oikaistu käyttökate on heikentynyt 2000-luvulla peräti 40 prosenttia, se oli vuonna 2006 keskiarvoyrityksellä 8,8 prosenttia.
Ruotsissa puolalaiset
jo näkyvät
Ruotsissa sisäiset kuljetukset ovat olleet ulkomaisten yritysten jo vuodesta 2003 lähtien. Erityisesti puolalaisten määrä on kasvanut nopeasti. Samaan aikaan kaikki kuljetukset ovat Ruotsissa kasvaneet, joten puolalaisten markkinaosuus ei ole noussut muutamaa prosenttia isommaksi.
Iiro Lehtonen sanoo, että ensimmäinen tarpeellinen askel olisi selvittää se, minkä verran EU:sta tulevia ulkomaisia autoja oikein Suomessa liikennöi. "Se edellyttäisi laskentaa esimerkiksi satamassa ja tien päällä", Lehtonen toteaa.
Venäläisiä autoja liikkuu Suomen teillä joka päivä noin 3 000.