Henkilörekisterin väärinkäyttäjiä on vuosien aikana todettu muutamia, mutta poliisitarkastaja Seppo Aunola sisäministeriön poliisiosastolta muistelee, että niitä olisi ollut vähemmän kuin yhdessä kädessä on sormia. Yleensä ne ovat johtaneet joko syytteisiin tai hallinnolliseen kurinpitomenettelyyn. Aunola muistaa tapauksen, joka johti poliisikoulusta erottamiseen, kun koulun oppilas käytti rekistereitä väärin.
Ajoneuvonhallinnon tietojärjestelmän lisäksi on myös muita rekistereitä ja tietojärjestelmiä, jotka ovat olemassa poliisin käyttöä varten ja joihin poliisilla on käyttöoikeudet. Sisäasianministeriö on antanut poliisille ohjeet, että rekisterit on tarkoitettu virkatehtävien hoitoa varten. Eli kun poliisi tarvitsee työssään näitä tietoja, voi hän käyttää siihen näitä rekistereitä.
Rekistereiden käyttöä valvotaan käytännössä seuraamalla tietojärjestelmälogeja, joihin tietojärjestelmäkyselyt päivittyvät automaattisesti. "On selvää, että kun on miljoonia ja miljoonia kyselyjä vuodessa, niin eihän niitä kaikkia voida aktiivisesti seurata jatkuvasti", sanoo Aunola. "Mutta kun yksittäisessä tapauksessa herää epäilys, niitä seurataan tarkemmin. Usein tällaiset pyynnöt selvittää asia tarkemmin tulevat poliisin esimiehen tai poliisiyksikön kautta. Juuri siksi nämä logijärjestelmät ovat käytössä, että niistä voidaan selvittää, miten järjestelmiä on käytetty", Aunola sanoo.
Jos epäillään, että poliisi on käyttänyt rekistereitä rikollisiin tarkoituksiin, on se aina rikostutkinnan paikka. Viime kädessä, silloin syyttäjä johtaa tutkintaa ja tuomioistuin ratkaisee asian.
Rekistereiden rikollinen käyttö on Aunolan mukaan rekistereiden lain vastainen käyttö. "Esimerkiksi, jos rekisteritietoja käytetään henkilötietolain vastaisesti siten, että sillä vaarannetaan yksityisyyden suojaa tai sitten tullaan rikosoikeuden kautta siihen, että toimitaan virkavelvollisuuksien vastaisesti, esimerkiksi luovutetaan tietoja poliisijärjestelmistä virkavelvollisuuksien vastaisesti, niin silloin on selvästi kyseessä rikosasia", Aunola sanoo.