Turvapaikanhakijoiden määrä Euroopan maihin lisääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi Suomesta haki viime vuonna turvapaikkaa noin 3 129 henkeä. Määrä on samaa tasoa kuin vuonna 2000. Sen sijaan viime vuonna hakijoita oli vain 1 651. Turvapaikka myönnettiin 14 hakijalle. Oleskeluluvan sai 577 henkeä. Kielteinen päätös taas annettiin 2 312 hakijalle.
Vainottujen ja suojelun tarpeessa oleville jokainen maa on velvollinen antamaan turvan. Tilanne on kuitenkin ajautunut sellaiseksi, että joukko turvapaikanhakijoita seilaa maasta toiseen. Osa jopa nostaa sosiaaliturvaa useasta maasta.
Tällaisen turvapaikkamatkailun saamiseksi aisoihin Suomi ja 15 muuta Euroopan maata ovat alkaneet seurata hakijoiden liikkeitä sormenjälkien perusteella. Vuosittain rekisteriin kertyy 400 000 ihmisen tiedot. EU-maiden ohella järjestelmässä ovat mukana myös Norja ja Islanti. Tanska liittyy Eurodaciin myöhemmin tänä vuonna.
Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikkahakemukset pitää käsitellä pääsääntöisesti maassa, johon hakija ensin saapuu. Uuden sormenjälkirekisterin on nyt määrä tukea Dublinin sopimuksen perusajatusta. Uudistus ei sinänsä muuta Suomen käytäntöä, onhan turvapaikan hakijoista otettu sormenjäljet jo vuosia. Nyt otetaan kahdet sormenjäljet, joista toiset lähetetään vertailurekisteriin Eurodaciin.
Arvioiden mukaan Suomesta viime vuonna turvapaikkaa hakeneista kolmannes tai jopa puolet on palautettu muista Dublinin sopimuksen maista. Heidän hakemuksiaan ei otettu vastaan, koska he olivat saapuneet Suomen kautta. Suomi puolestaan palautti 344 turvapaikanhakijaa sopimuksen perusteella.
Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöksiä, ei pompottaa ihmisiä maasta toiseen. Kun oleskeluluvasta päätetään, viranomaisilla on oikeus tietää, onko hakija seilannut vuosikausia pitkin Eurooppaa vai joutuiko hän vainon kohteeksi muutama kuukausi sitten.
Nyt osa turvapaikanhakijoista hävittää tahallaan henkilötodistuksensa ja matkustusasiakirjansa. Uusi rekisteri auttaa paljastamaan aiemmat hakemukset myös näissä tapauksissa. Tärkeintä tietenkin olisi, että tieto uudesta sormenjälkirekisteristä leviäisi mahdollisimman laajalle. Vähitellen ihmiset alkaisivat ymmärtää, ettei turvapaikkaa kannata hakea ilman todellista syytä.
Sormenjälkirekisterillä on tietenkin vaaransa. Tietoihin saavat päästä vain turvapaikka-asioita hoitavat viranomaiset. Jos tiedot leviäisivät rikospoliisin välityksellä vainon kohteeksi joutuneen lähtömaahan, hänen perheensä joutuisi hengenvaaraan.
paakirjoitus@kaleva.fi