Finanssialan keskusliiton tuore toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi, 33, on tutussa kuosissa, nättinä ja huoliteltuna, vaikka kuopuksen syntymästä on vasta pari kuukautta.
"Hänellä on hyvä ruokahalu", kahden tunnein välein yöllä heräävä äiti toteaa empaattisesti.
Kolmas lapsi ei ole ainoa haaste, jonka tämä talvi tuo Kaupin perheeseen. Lähes kymmenen vuoden mittainen poliitikon ura europarlamentaarikkona vaihtuu pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestöön.
Nyt reissuelämä tässä mittakaavassa saa riittää. Piia-Noora Kaupilla on taas aikaa tavata läheisiään ja pitää yllä kotimaisia verkostoja.
Meppielämä vaatii organisointikykyä
Vanhana osakuntalaisena Piia-Noora Kauppi haluaa tavata Ostrobotnialla, Pohjois-Pohjalaisen osakunnan komeassa talossa Helsingin Museokadulla.
Lokakuun loppupuolella Kauppi muutti lasten kanssa Brysselistä Helsinkiin. Äitiysloman alku on mennyt pääkaupunkiasunnolla, koska verojuristimies on töissä Helsingin keskustassa. Perheen takia Kauppi ei kuitenkaan luopunut politiikasta.
"Arki on pelannut hyvin. Meppielämää ei ole ollut vaikea yhdistää äitiyteen", Kauppi kertoo. Nyt esikoinen täyttää jo viisi vuotta.
Työn ja perheen sovittaminen ei Kaupin mukaan koske vain naisia. Hän muistuttaa, että muillakin mepeillä on pieniä lapsia, kuten Ville Itälällä ja entisellä kollegalla, nykyisellä ulkoministeri Alexander Stubbilla.
Kauppi ei halua lähteä neuvomaan muita uran ja perheen välisissä ratkaisuissa. Tärkeintä hänestä on se, että kaikilla on mahdollisuus yhdistää vanhemmuus ja työelämä, ja halutessaan myös jäädä kotiin hoitamaan lapsia.
Julkisuus on
osa ammattia
Ne ajat ovat ohi, jolloin Piia-Noora Kauppi kirjoitti blogissaan imetyksestä ja yövalvomisesta. Siitä jäi mukava muisto niin itselle kuin keskimmäiselle lapselle Ella-Miinalle, jonka vauvaikä on tarkkaan dokumentoitu jo ennen syntymää.
Myös Kaupin äiti Anneli on tunnollisesti pitänyt päiväkirjaa niistä päivistä, kun lapset ovat olleet mummolassa.
Nyt blogit perhe-elämästä saavat riittää. Jatkossa Kauppia nähdään julkisuudessa vähemmän, vaikkei hän aio kokonaan kaappiinkaan mennä.
Julkisuus on ollut Kaupille osa poliitikon ammattia. Yhdeksän vuotta sitten europarlamenttiin lähti pellavapäinen tyttö, joka oli "aika sinisilmäinen ja naiivikin". Vuosien varrella nahka on sen verran parkkiintunut, ettei valinta Euroopan pahimmaksi lobbariksi paljon hätkähdytä.
"Omatunto on puhdas. Olen aina toiminut avoimesti, eikä luurankoja ole kaapissa", Kauppi napauttaa.
Päätöskauppasopimus näyttää hyvältä
Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka on Kaupin sydäntä lähellä. Nyt neuvotteluissa oleva esitys näyttää Suomen teollisuuden kannalta todella hyvältä.
Se antaisi teollisuudelle uudella kaudella vapaan päästöoikeuden silloin, kun tuotanto on benchmarkin tasolla. Toisin sanoen metsäteollisuus ja terästeollisuus eivät joudu maksamaan pelättyjä tuotantoveroa päästöistä, joita ei voi millään tavalla välttää.
Suomen vahvuuksia ovat Kaupin mukaan vahva ydinsähköosuus ja paras mahdollinen teknologia. Hän muistuttaa, että suomalaisessa teollisuudessa on investoitu jo pitkään päästöjen vähentämiseksi.
Kauppi pelkää, että ilmastopolitiikka jää talouskriisin jalkoihin. Kattavasta ilmastosopimuksesta puuttuu vielä sellaisia isoja maita kuin Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Venäjä, jonka mukaantulo on Suomen kannalta erittäin ratkaisevaa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman valtaantulo tuskin muuttaa tilannetta. Kauppi epäilee, että Obamaan ladataan vähän liian suuria odotuksia ilmastopolitiikan suhteen. Hän ei usko, että kansainvälistä ilmastosopimusta saavutetaan vielä ensi vuoden aikana.
"Kun taloudessa on vaikeaa, niin käännytään sisälle päin ja ajatellaan enemmän lähellä olevia haasteita."
Ilmastokysymys osoittaa Kaupin mielestä sen, miten vahva yhteinen tahto suomalaisilla mepeillä on huolehtia Suomen kilpailukyvystä.
"Tämä on niitä harvoja asioita, joissa olen ollut samaa mieltä Esko Seppäsen kanssa", Kauppi kehuu entistä kollegaansa.
Hän muistuttaa, että tuotannon säilyminen Suomessa on avoimessa kilpailutilanteessa niin pienestä kiinni, ettei Suomella ole varaa ottaa lainsäädännöllä itse luotua kilpailuhaittaa.
Lisäydinvoima on turvallisuuskysymys
Ydinvoima on Kaupille yksi työkalu tehdä hyvää ilmastopolitiikkaa. Hän uskoo, että sen lisärakentaminen parantaa Suomen kilpailuasemaa.
Kauppi muistuttaa, että ydinvoima on hiilidioksidipäästötöntä, edullista ja kotimaista. Ennen kaikkea se on turvallisuuspoliittisesti järkevää, koska se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta.
Kauppi ei halua lobata Fennovoimaa tai muitakaan ydinvoimalan rakennuslupaa hakevia.
"Mulle ydinvoiman lisärakentaminen on luontevaa ja järkevää politiikkaa. Eduskunta päättäköön, minne ja kenen toimesta se tehdään.
Hiljattain päätetty paketti uusiutuvasta energiasta meni Kaupin mielestä Suomen kannalta erittäin hyvin. Hän nostaa hattua elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle (kesk.) ja työministeri Tarja Cronbergille (vihr.) siitä, että he ymmärsivät hyvin päätöksen merkityksen.
Suomen kannalta olennaisia asioita olivat polttonestekysymys ja turve. Turpeen käyttäminen osana biopolttonestetuotantoa on nyt mahdollista. Turvedieseliä tehdään lisäämällä turvetta uusiutuviin polttonesteisiin.
Jos se olisi kielletty tai tehty kohtuuttoman vaikeaksi, niin Suomen "vihreän kullan," puun ja turpeenkin hyödyntäminen olisi Kaupin mukaan merkittävästi vaikeutunut.
Turpeessa piilee Kaupin mielestä suuri mahdollisuus. Se, että turvetta voidaan käyttää polttonesteissä on yksi tulevaisuuden ala.
"Jos me saadaan turve hyödynnettyä ympäristölle kestävällä tavalla, me istumme yhden maailman mahtavimman raaka-ainevarannon päällä. Suomi voi olla turvemaa niin kuin Norja öljymaa", Kauppi innostaa.
"Jos me itse omilla lainsäädännöllisillä ratkaisuillamme teemme mahdottomaksi turveteknologian kehittämisen, se on sitä oman oksan sahaamista, jota ei politiikassa pitäisi tehdä", hän toteaa painokkaasti.
Kauppi ei ole suunnitellut seuraavaa liikettään Finanssialan keskusliiton jälkeen. Paluu politiikkaan ei ole näköpiirissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Hän uskoo, että pohjois-suomalaiselle mepille aukeaa paikka myös seuraavissa eurovaaleissa. Siitä pitävät huolen äänestäjät, jotka mieltävät hyvin, että europarlamentti on vaikuttamisen paikka.
"On todella tärkeää, että joukossa on pohjoissuomalaisia. Energiapolitiikkaan tai teollisuuteen liittyvät ratkaisut koskettavat perusteollisuudesta riippuvaisia pohjoissuomalaisia."
Oululainen
henkeen ja vereen
Oululaisuus ei Piia-Noora Kaupista ole kulunut maailmallakaan. Henkinen yhteys Ouluun pysyy aina, vaikka hän joutuu yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen luopumaan kotikunnastaan. Vuoden vaihteen jälkeen kotikunta on pääkaupunkiseudulla, kunhan asunto löytyy.
Onneksi kesäpaikka Utajärvellä säilyy, samoin kuin kaupunkiasunto Oulussa.
"Olen henkeen ja vereen oululainen, samoin mieheni", Kauppi tunnustaa ja lupaa, että lapsistakin kasvatetaan oululaisia. Belgiassa syntynyt Rauha Leea Linnea puetaan "oululainen ihiminen" -bodyyn.
Kauppi kertoo olevansa ylpeä siitä, miten Oulu on Euroopan kehityksessä muuttunut ja kansainvälistynyt. Hänen lempipaikkojaan ovat Ainolan puisto, Hupisaaret ja Nallikarin pyörätiet.
"Pohjimmiltani olen kuitenkin cityihminen ja siksi Rotuaari on varmaan kaikkein parasta varsinkin kesällä."