Uskonnollisten kesäjuhlien sarja jatkuu pohjoisessa. Tänä viikonloppuna vuorossa ovat vanhoillislestadiolaisten opistoseurat, jotka järjestetään perinteiseen tapaan Reisjärvellä.
Jos ja kun vanhat merkit pitävät paikkansa, tulee reilun 3 000 asukkaan pikkukunnasta hetkellisesti pikkukaupunki.
"Olemme varautuneet ruokkimaan 17 000 seuravierasta", opiston rehtori Mikko Kinnunen pohjustaa.
Reisjärven opistoseurojen järjestelyt ovat rauhanyhdistysten vastuulla. Etelässä raja kulkee Alajärvellä, pohjoisessa Kempeleessä.
"Alue on vielä jaettu neljään pienempään työvoima-alueeseen. Tänä vuonna vetovastuu on Ylivieskan, Oulaisten, Kalajoen, Alavieskan, Merijärven ja Nivalan rauhanyhdistyksillä", Kinnunen valaisee.
Vanhoillislestadiolainen yhteisö löytyy myös Jämsän ja Ranuan kristillisten opistojen taustalta. Kukin opisto järjestää seuratapahtuman joka vuosi.
"Viikon päästä on Jämsän vuoro ja heti seuraavana viikonloppuna seuroja vietetään Ranualla", Kinnunen mainitsee.
Seura-alueella on iso teltta, joka näyttää tutulta - eikä ihme. Viime kesänä saman rakennelman saattoi bongata Perhosta ja muutama viikko sitten Kainuun vaaramaisemista.
Reisjärven opistoseurat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1956, jolloin paikalla oli 3 000 henkeä. 50-vuotisen historian aikana seurat ovat jääneet pitämättä vain kerran, vuonna 1968. "Silloin Reisjärvellä järjestettiin suviseurat."
Ohjelma koostuu samoista elementeistä kuin suviseuroissa, saarnojen kuuntelusta ja virsien veisuusta.
Kinnusen mukaan opistoseuroilla on myös tärkeä koossapitotehtävä: "Opistossa vuosien varrella opiskelleet kokoontuvat täällä yhteen." Seurat alkavat torstaiaamuna ja päättyvät sunnuntai-iltana.