Juuttiputiikin takahuoneessa on ahdasta. Sisään on juuri roudattu 5,5 kuutiota Bangladeshista tulleita pahvilaatikoita. Osan sisältö puretaan Ouluun, osa jatkaa matkaansa muille paikkakunnille.
"Tavoitteena on, että nuo saadaan liikkeelle hyvin pian. Tämä on nimittäin vasta alkusoittoa, kohta on tulossa kaksi kontillista tavaraa. Osa siitä lähtee onneksi saman tien eteenpäin", huokaa Juuttiputiikin toiminnanjohtaja Kati Hjerp.
Kevät on kiireisintä aikaa oululaisessa kehitysmaakaupassa. Juuttiputiikki on yksi kuudesta Maailmankauppojen liittoon kuuluvasta reilun kaupan tavaroiden maahantuojasta ja varastot täyttyvät lähiviikkoina kattoa myöten. Kauppaa käydään vuodenaikojen ehdoilla.
"Intiassa ja Bangladeshissa alkaa kohta monsuunikausi. Silloin sieltä ei voi lähettää mitään, koska kosteat tavarat homehtuisivat laivaan", Hjerp kertoo.
Suomen vanhin maailmankauppa Juuttiputiikki täytti viikko sitten 30 vuotta. Synttäreitä ei kesken kevätkiireiden järjestetty, mutta syksyllä kaikkien aikojen juuttiputiikkilaiset aiotaan koota yhteen juhlimaan.
Sukupolvet ovat vaihtuneet moneen kertaan, mutta reilun kaupan suomalaista edelläkävijää ei ikä paina. Tavoitteena on laajentaa toimintaa pikkuhiljaa. Tuotevalikoima on kasvanut huomattavasti sitten alkuaikojen ja kasvaa edelleen.
"Vaatteita, kenkiä, kankaita, käsintehtyä keramiikkaa, käsitöitä, laukkuja, kahvia, sisustustavaraa, paperituotteitaÊ6;vaikka mitä", luettelee Kati Hjerp.
Paljon on tapahtunut sitten ensimmäisten juuttikassien saapumisen; kassien, joihin muuten oli kirjailtu Bangladeshissa teksti "jäähyväiset muovikässeille". Pikku painovirhe ei tiettävästi niiden menekkiä hidastanut. Reilun kaupan tavaroilla on aina ollut ottajansa.
Oululaisten sisarusten, Kirsti ja Raili Strömmerin vuonna 1978 perustama Juuttiputiikki on Pohjois-Suomen Pääskyt ry:n ylläpitämä maailmankauppa. Viime vuoden liikevaihto oli 160 000 euroa ja tulos lähellä nollaa.
"Pääskyt on voittoa tavoittelematon yhdistys. Juuttiputiikin tuotto sijoitetaan takaisin reilun kaupan järjestelmään. Mitä enemmän pystymme ostamaan tuottajiltamme, sitä enemmän voimme heitä auttaa", sanoo Kati Hjerp.
Alun perin Pääskyjen toiminta oli vahvasti sidoksissa kansainväliseen Emmaus-liikkeeseen. Siitä erkaannuttiin 2000-luvun alussa. Vapaaehtoistyö on kuitenkin edelleen toiminnan ehdoton edellytys. Toiminnanjohtajan lisäksi palkkalistoilla on Juuttiputiikin kaksi osa-aikaista myyjää.
Aiemmin kaupan tuotolla avustettiin kehitysyhteistyöhankkeita, mutta niistä on luovuttu. "Nykyisin yhdistyksen toiminta on kouluttamista, tiedottamista ja pääasiassa kaupan harjoittamista. Kaikki voimavarat on käytettävä liikemaailmassa selviämiseen, sillä reilu kauppa on yhdistystoiminnan rankin laji. Maahantuonti on työlästä ja liiketoiminta tuo vastuita", Hjerp sanoo.
Reilu kauppa on Hjerpin mukaan ammattimaistumassa. Suunta on hänen mielestään oikea, koska se lisää uskottavuutta. On tärkeää osoittaa, että reilu kauppa voi toimia myös aidosti yrityspohjalta.
"On yhä enemmän yrityksiä, jotka tuovat maahan reilun kaupan kansainväliseen kattojärjestöön kuuluvien tuottajien tuotteita. Yhteistyö ammattimaisten toimijoiden kanssa on tärkeää myös yhdistyspohjalta pyöritettäville maailmankaupoille. Kaikkein tärkeintähän on edistää reilua kauppaa", Hjerp sanoo.
Juuttiputiikilla on tusinan verran omia tuottajia Intiassa ja Bangladeshissa. Kaikki tuottajat ovat myös Hjerpille tuttuja. Yhdistys pyrkii käymään paikan päällä vähintään joka toinen vuosi, koska Juuttiputiikissa halutaan olla varmoja siitä, että pelin säännöt pysyvät voimassa.
"Kansainvälinen organisaatio valvoo asioiden sujumista. Haluamme silti tarkistaa itse, miten tuottajiemme palkkaus on kehittynyt ja elinkustannukset nousseet. On siellä jouduttu käymään tiukkojakin keskusteluja, mutta ostajina meillä on vaikutusvaltaa", Hjerp kertoo.
Kehitysmaiden talouskasvu on ollut erityisen huimaa Intiassa, mutta samalla tuloerot ovat Kati Hjerpin mukaan siellä vain kasvaneet.
"Reilulla kaupalla on valtavat mahdollisuudet, mutta suuria ovat myös haasteet. Järjestelmä ei suinkaan ole valmis."