Helsinki
Kemianliiton puheenjohtaja Timo Vallittu on valmis liittokohtaiseen palkkaratkaisuun mikäli keskitettyyn tulosopimukseen ei saada toivottua sisältöä. Vaikka keskusjärjestö SAK liputtaa voimakkaasti keskitetyn tupon puolesta, kemianliitto valmistautuu liittokierrokselle.
"Nyt ilmoitetaan valmiiksi, että ajetaan kaikin keinoin keskitettyä ilman sisältöä ainoana vaatimuksena, että kaikkien on oltava siinä mukana", Vallittu tuhahtaa.
Kemianliitto ei ole tupon eturintamassa, koska sillä on kaksi kuukautta pitempi sopimuskausi kuin muilla. Yli 30 000-jäsenisellä kemianliitolla on silti merkittävä paino- ja painostusarvo tuponeuvotteluissa. Raaka-ainetta tuottava kemianteollisuus on tärkeä tupokumppani myös työnantajille.
Vallittu muistaa vielä hyvin, miten kemian väki kyykytti koko yhteiskuntaa keväällä 2000. Viikon lakko raskaassa kemianteollisuudessa uhkasi halvaannuttaa kaiken teollisuustuotannon.
Tuolloin kemianliitto ilmoitti hyvissä ajoin, ettei se aio tulla mukaan keskitettyyn tuloratkaisuun. Kiistakysymykset koskivat palkkausjärjestelmää ja helatorstaita.
Vallitun mukaan kyseessä oli reilu peli rosvojen kesken. Palkkausjärjestelmä uusittiin ja tupo jäi syntymättä.
"Silloin viisasteltiin, että meidän linja on, että kaikille saman verran ja meille vähän enemmän. Nyt sama linja näyttää olevan muillakin", Vallittu vitsailee.
Vallittu ei usko, että liittokohtainen sopiminen nostaisi palkkoja ja hintoja liikaa ja kiihdyttäisi inflaatiota. Hän muistelee, että palkankorotukset olivat edelliselläkin liittokierroksella kohtuulliset, eivätkä ylittäneet merkittävästi tuottavuuden nousua.
Irtisanomisturvaa parannettava
Jos kemianliitto lähtee mukaan keskitettyyn ratkaisuun, reunaehdot ovat selvät palkankorotuksia myöten.
Tasokorotus taulukkopalkkoihin ei käy. Se tietäisi palkka-akselin kallistumista ja palkkausjärjestelmän vääristymistä.
Uudessa tupossa on sen sijaan sovittava yleiskorotuksesta ja alakohtaisesta järjestelyvarasta. Sentti- tai prosenttimääräisen yleiskorotuksen vähimmäistason on oltava selvillä.
Kemianliitossa ero ylimmän ja alimman taulukkopalkan välillä on nyt 45 prosenttia. Vallittu kehuu palkkausjärjestelmää, joka on laadittu työn vaativuuden perusteella.
Laadullisista ehdoista ykkösenä ovat irtisanomisturvaan liittyvät kysymykset, jotka on Vallitun mukaan kirjattava tulosopimukseen. Irtisanomisturvan tason olisi oltava kaikille sama, jotteivat kansainväliset yritykset vähentäisi väkeään siellä, missä se on edullisinta. Suomen olisi pyrittävä nousemaan EU-maiden keskiarvoon.
Putkosen
jalanjäljissä
Suomen kokonaistuotannon Vallittu uskoo lähtevän nousuun vuoden vaihteen jälkeen. Liiton pääaloilla, kemian- lasi- ja kumiteollisuudella menee hänen mukaansa nyt kohtuullisen hyvin. Muoviteollisuudessa on kuitenkin epävarmuutta, joka johtuu muun muassa it-alan laskusta.
Esimerkkinä Vallittu mainitsee kännykän kuoret, joista Suomessa tehdään kolmannes. Olisi tiedettävä, valmistetaanko niitä ensi vuonna 300 vai 500 miljoonaa kappaletta. Viime viikolla kuoriyritys Eimo irtisanoi 600 työntekijää.
Vaikka työllisyystilanne kaiken kaikkiaan näyttää kemianteollisuudessa kohtuulliselta, niin ongelmana on kenkä- ja nahkateollisuus, joka on siirtymässä vähitellen kokonaan ulos Suomesta.
Vallittu tuli kemianliittoon entisen kumi- ja nahkateollisuuden liiton kautta. "Kansakoulupohjalta", hän muistaa mainita.
Sanavalmiina lobbarina tunnettu Vallittu toimi myös Serlachiuksen konepajan pääluottamusmiehenä Mäntässä Metalliliiton viestintäpäällikkö Matti Putkosen jälkeen.