Re­hun­te­ki­jä tykkää läm­mös­tä

Aurinkoa, lämmintä ja yksi sadepäivä viikkoon. Siinä on lehmätilallisen toivesää. Ei suinkaan siksi, että silloin voisi pureskella heinänkortta ja kuljeksia kauniilla pitäjällä vailla huolen häivää. Unelmakelit tietävät tilalliselle pitkiä työpäiviä pellolla. On säilörehun korjaamisen aika.

Reisjärveläisen maitotilallisen Janne Paanasen katse lepää pitkillä heinäpelloilla. Suurin osa tilan peltopinta-alasta on heinää, joka korjataan pois juhannusviikolla. Pelloilta lähtee rehua tilan reilun sadan lehmän ruokkimiseksi. Juhannusviikko on kiireistä aikaa, sillä säilörehu on saatava talteen ennen keskikesän juhlaa.
Reisjärveläisen maitotilallisen Janne Paanasen katse lepää pitkillä heinäpelloilla. Suurin osa tilan peltopinta-alasta on heinää, joka korjataan pois juhannusviikolla. Pelloilta lähtee rehua tilan reilun sadan lehmän ruokkimiseksi. Juhannusviikko on kiireistä aikaa, sillä säilörehu on saatava talteen ennen keskikesän juhlaa.

Aurinkoa, lämmintä ja yksi sadepäivä viikkoon.

Siinä on lehmätilallisen toivesää. Ei suinkaan siksi, että silloin voisi pureskella heinänkortta ja kuljeksia kauniilla pitäjällä vailla huolen häivää. Unelmakelit tietävät tilalliselle pitkiä työpäiviä pellolla. On säilörehun korjaamisen aika.

"Viime viikolla työtunteja oli lähes 90. Kyllä siinä parhaimmillaan ollaan heinäpellolla aamuyöstä seuraavan vuorokauden pikkutunneille asti", reisjärveläinen maitotilan pitäjä Janne Paananen kertoo.

Aivan työhulluksi hän ei tunnustaudu. Pisimmät päivät ovat poikkeuksia ja säilörehun tekemisessä kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Paanasen navettayhtiössä Maitokartanossa säilörehun kerääminen teetetään pääosin urakoitsijalla.

"Se ei ole vielä aivan tavallinen tapa, vaan monilla tiloilla tehdään kaikki itse. Silloin heillä on myös omat koneet, joissa on valtavasti kiinni rahaa. Itse olen sitä mieltä, että miksi tehdä kaikkea itse, jos saman palvelun voi ostaa muilta", hän pohdiskelee.

Lue lisää torstain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä